[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”univaje-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaista on siunattu hyvillä unenlahjoilla. Ministerinä hänen työnsä on jatkuvaa matkustamista, kokouksia ja uusien ihmisten tapaamisia. Kun ulkomaan matkapäiviä kertyi viime vuonna runsaat 80, ja yhteen viikkoon voi mahtua monta eri aikavyöhykettä, ei hän ilman kunnon unia pärjäisi mitenkään.
Virolaisen salaisuus löytyy kurinalaisuudesta.
– Minulla on säännöllinen unirytmi. Menen nukkumaan heti kymppiuutisten jälkeen kello 22.15 ja joskus jopa aikaisemminkin. Ja aamulla kello soi aina kuudelta, Virolainen kertoo.
Virolainen pyrkii pitämään saman päivärytmin myös matkapäivien aikana, mikäli vain matkustusajat sen sallivat. Lentokoneessa hän pystyy ottamaan hyvät nokoset, ja perillä hän yrittää päästä heti kohdemaan aikaan. Virolainen on huomannut, että hänen sisäinen kellonsa taipuu sutjakkaammin Aasian aikaeroon kuin siihen, että matkakohteena on Pohjois- tai Etelä-Amerikka.
– Perillä on heti pakko olla skarppina. Ministerinä ei pääse torkkumaan taksin takapenkille vaan keskustelut isäntien kanssa alkavat usein heti matkalla kentältä hotelliin tai kokouspaikalle, Virolainen sanoo.
Matkapäivinä jaksamista ja rytmiin pääsemistä avittavat myös aamulenkit juoksumatolla. Puolen tunnin juoksupyräys antaa virtaa päivään.
– Hyvillä yöunilla on valtava merkitys. Yhden päivän vielä jaksaa niin, että takana on huono yö, mutta ei enää toista, Virolainen sanoo.
Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivojen soluja kuin vuorovesi rantaviivaa. Uni puhdistaa aivot. Näin runollisesti unen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille muistutetaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) verkkosivuilla.
Monelle suomalaiselle unen puhdistava vaikutus jää teorian tasolle. Niiden aikuisten osuus, jotka eivät nuku riittävästi, on viime vuosina kasvanut, unitutkimukseen erikoistunut tutkijaprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa.
Eikä ongelma koske vain suomalaisia. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan vähintään kolmena yönä viikossa ilmenevästä unettomuudesta kärsii joka viides aikuinen.
Riittäville yöunille ei suorittamista ihannoivassa kulttuurissa ole enää aikaa. Kun työ ja koulu vaativat osansa, eikä vapaa-ajasta haluta tinkiä, uni saa väistyä. Samaan aikaan iltavirkkujen osuus on kasvanut, Partonen huomauttaa.
Unen tarve riippuu yksilöstä. Toisille riittää kuuden tunnin unet, toinen ei koe levänneensä riittävästi yhdeksän tunnin nukkumisenkaan jälkeen. Partosen mukaan tuntimäärää tärkeämpi onkin katsoa unen laatua. Riittävään lepoon ja palautumiseen tarvitaan kaikkia unen eri vaiheita, jotka toistuvat tiettynä kaavana. Ja näitä jaksoja pitäisi yölevon aikana olla vähintään kaksi, mielellään useampia.
Eduskunnassa istunnot jatkuvat usein seuraavan vuorokauden puolelle ja työmarkkinakierroksilla neuvottelut venyvät pikkutunneille. Monelle päättäjälle näistä on tullut esikuva asioiden sitkeästä väännöstä. Väsyneenä ei kuitenkaan synny hyviä päätöksiä.
– On tutkittu, että jos yöunet rajoitetaan viiteen tuntiin, väsymys alkaa selvästi häiritä kognitiivisia toimintoja. Tarkkaavaisuus, päätöksentekokyky sekä havainnointikyky kärsivät ja reaktionopeus heikkenee, THL:n Partonen muistuttaa.
Jos yöunet jäävät kokonaan väliin, valvotun yön jälkeen ihminen on tutkimusten mukaan samanlaisessa olotilassa kuin hän olisi 0,6 promillen humalassa. Alttius tehdä virheitä kasvaa, muisti prakaa eikä mikään tunnu pysyvän päässä. Ihminen myös ärsyyntyy helposti, mikä tuskin on neuvottelutilanteessa hyväksi, Partonen huomauttaa.
Univajetta voi paikata pienillä, oikein ajoitetuilla päiväunilla. Lyhyet, noin vartin mittaiset päivänokoset alkuiltapäivällä ovat tehokkaita ja virkistäviä, mutta jos ne venyvät pidemmiksi tai päiväunet otetaan vasta myöhään iltapäivällä, vaikutus voi olla jopa päinvastainen. Torkkupeitoille eduskunnassa on siis oikea tarve.
Partonen muistuttaa, että unen laatuun – ja sitä kautta seuraavan päivän vireystilaan – voi vaikuttaa monella tapaa. Jo yhdellä lasillisella alkoholia on unen laatua heikentävä vaikutus, ja sykettä nostava hikiliikuntakin tulisi suorittaa jo alkuillasta, jotta elimistö ehtisi palautua urakasta hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Myös kaikenlainen stressi on pahasta.
Niin, ja ne älylaitteet. Ne kannattaisi Partosen mukaan jättää kokonaan makuuhuoneen ulkopuolelle. Hän viittaa tutkimukseen, jossa älylaitteiden huomattiin häiritsevän unta, vaikka ne vain olivat samassa huoneessa nukkujan kanssa.
Kaikki älylaitteet eivät kuitenkaan ole pahasta. Kun tekoälyyn erikoistunut Antti Merilehto sai vaimoltaan lahjaksi älykellon, hän huomasi pian nukkuvansa paremmin. Syynä oli se, että kello paljasti nukutut tunnit. Niitä oli pakko saada lisää.
Meriluodon kirjoittama Tekoäly, matkaopas johtajalle -kirja nousi viime vuoden myydyimmäksi bisneskirjaksi. Aihe on nyt kuuma, ja tekoälyn ”Maija Poppasella” – kuten Merilehto itseään pilke silmässä kutsuu – on riittänyt kysyntää.
Pian Merilehto huomasi, että aika ei vain riitä ja asioita oli pakko jättää väliin. Tarvittiin rytminvaihdos, johon apu löytyi Hintsa Performancen innovaatiopäälliköltä James Hewittiltä. Ohje on yksinkertainen:
– Tunti lisää unta yöhön. Se on parasta dopingia, Merilehto sanoo.
Merilehto uskoo, että lepo on seuraava ”crossfit”. Väsyneenä ajatus ei kulje.
– Ja mitä muuta me olemme kuin kyky ajatella, hän muistuttaa.
Merilehtoa älykello auttoi siinä, että levon määrään tuli kiinnitettyä huomiota. Mutta muita älylaitteita hän ei makuuhuoneeseen suostu ottamaan. Eikä työpapereita. Sen sijaan ennen nukahtamista Merilehto lukee aina muutaman aukeaman verran kaunokirjallisuutta, historiaa tai tietokirjoja.
Merilehto tietää, että älylaitteiden lumoa vastaan on vaikea taistella. Kun vastapuolella on tekoäly ja jatkuvasti houkutuksia syöttävät algoritmit, tarvitaan itsekuria ja tervettä itsekkyyttä, jotta ihminen malttaa sammuttaa laitteensa, olla tavoittamattomissa ja levätä. Mutta miten se onnistuu poliitikolta, jonka oletetaan olevan jatkuvasti ”online”?
– Sitä en tiedä vielä, eduskuntaan kokoomuksen listoilta Helsingistä pyrkivä Merilehto myöntää.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”univaje-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kun Vesa Tuominen oli 12-vuotias, hän koversi vaahtomuovipatjansa hartianseudun kohdille kuoppia tehdäkseen nukkumisesta mukavaa. Kymmenen vuotta myöhemmin Tuominen opiskeli ergonomiaa teknillisessä korkeakoulussa, paneutui unen ja palautumisen merkitykseen ja perusti oman yrityksen, Unikulman.
Tuominen oivalsi, että hyvä uni koostuu monista eri tekijöistä. Sängyllä ja vuodevaatteilla on siinä oma roolinsa. Levätäkseen kunnolla ihmisen pitäisi nukkua oikeassa asennossa, selkäranka suorassa. Olon pitää olla tasapainoinen, hän muistuttaa.
Tuominen päätti yrityksessään toimia toisin kuin muut. Unikulman sängyt valmistetaan vasta sen jälkeen, kun nukkuja on ensin analysoitu. Näin jokainen saa omalle vartalolleen sopivan vuoteen.
Pelkkä sänky ei kuitenkaan ratkaise uniongelmia. Tuominen muistuttaa, että hyvän unen salaisuus on lopulta yksinkertainen: elä säännöllisesti, mene ajoissa nukkumaan, liiku riittävästi ja syö monipuolisesti vähintään viisi kevyttä ateriaa päivässä. Rauhoita iltasi äläkä unohda pussata puolisoasi.
Kuulostaa helpolta, mutta Tuominen tietää kokemuksesta, että vaikka nukkumaan voi oppia, tarttuminen toimeen on usein kynnyksen takana. Tuominen on istunut lukemattomien päättäjien ja yritysjohtajien kanssa sängynlaidalla miettimässä, miten näiden uniasiat saataisiin järjestykseen.
Jos et nuku, et menesty. Tämä näkyy selvästi urheilumaailmassa, mutta myös päättäjien olisi syytä ottaa uni vakavasti, Vesa Tuominen muistuttaa. Poliitikko tekee väsyneenä huonoja päätöksiä, joilla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Samaan aikaan luovuus, jota työssä tarvitaan, häviää.
Aina väsymystä ei edes huomaa, kun työ imee mukaansa ja politiikan toimintakulttuuri on valunut iltapainotteiseksi. Tällöin päättäjä ei anna itselleen aikaa palautua. Jossain kohtaa kroppa yksinkertaisesti tekee stopin.
– Työministeri Jari Lindström ja vihreiden Touko Aalto ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu jos lepo unohtuu. He molemmat ovat tuoneet julki uupumuksensa, Tuominen sanoo.
Riittävien yöunien lisäksi päättäjien tulisi myös malttaa lomailla. Ministereiden viikon mittaiset lomapätkät eivät vielä riitä palautumiseen, vaan töistä pitäisi pystyä irrottautumaan vähintään kolmeksi viikoksi.
– Oletko muuten huomannut, että päättäjillä on aina Suomi-Areenassa paljon uusia ajatuksia ja ideoita? Loma palauttaa luovuuden, Tuominen sanoo.
Myös THL:n Timo Partonen muistuttaa loman tärkeydestä. Silloin on hyvä aika ruuvata omaa nukkumisrytmiä säännölliseksi ja testata, millaiset unet antavat riittävän palautumisen tunteen.
Mutta hyväkin loma voi mennä hukkaan, jos mökillä nukkuu perintöpatjoilla ja nuhjaantuneella tyynyllä. Suomalaisten vuodehygienia on Tuomisen mukaan riittämätöntä ja moni nukkuu tietämättään homeisilla patjoilla. Hän huomauttaa, että patja pitäisi vaihtaa vähintään kymmenen vuoden välein, lakanat kerran ja tyynyliinat kahdesti viikossa. Tyyny, peitto ja petauspatja pitäisi pestä kolmesti vuodessa. Ja vanhoja vuoteita ei pitäisi siirtää mökkikäyttöön.
– Ihmisestä irtoaa yön aikana litran verran hikeä ja rasvaa. Se valuu pääosin alaspäin, Tuominen ruokkii kuulijan mielikuvitusta.
Kotona ministeri Anne-Mari Virolainen jättää kännykän yöksi keittiöön latautumaan. Makuuhuoneeseen sillä ei ole mitään asiaa. Samoin oven ulkopuolelle saavat jäädä työpaperit. Makuuhuone on lepoa varten.
– Olen huomannut, että nukun parhaiten pellavaisissa lakanoissa. Pidämme makuuhuoneemme myös mahdollisimman viileänä. Ja talvella sujautan villasukat jalkaan, Virolainen paljastaa.
Jos alkaa tuntua siltä, että stressi puskee päälle, Virolainen pakkaa yökamppeet kassiin ja ajaa mökille.
– Jo yksikin hyvin nukuttu yö mökillä, kaiken sen hiljaisuuden keskellä, antaa voimia.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]