– Luisu jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaikkialla paitsi Itä-Suomessa. Pidemmän aikavälin vertailussa itäsuomalaiset ovat silti selvästi muita jäljessä, laskee LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro.
Suomalaisten varallisuudesta noin puolet on kiinni omissa asunnoissa ja reilu 15 prosenttia talletuksissa, rahastoissa ja pörssiosakkeissa. Nummiaron laatima kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi seuraa näiden varallisuuserien arvonkehitystä vuodesta 2016.
Seitsemässä vuodessa erot alueiden välillä ovat paisuneet suuriksi. Ääripäitä edustavat pääkaupunkiseutu, jossa kotitalouksien varallisuuden arvo on noussut keskimäärin 410 euroa kuukaudessa ja Itä-Suomi, jossa se on laskenut keskimäärin 170 euroa kuukaudessa.
Tuottoeroja selittävät etenkin asuntojen hinnannousu pääkaupunkiseudulla ja lasku muualla Suomessa.
– Itäsuomalaisilla asuntojen arvo on laskenut keskimäärin 215 euroa kuukaudessa vuodesta 2016, kun pääkaupunkiseudulla se on kasvanut keskimäärin 173 euroa kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla omistetaan myös enemmän osakkeita ja rahastoja, joten siellä rahoitusvarallisuuskin on tuottanut eniten: keskimäärin 237 euroa kuukaudessa per kotitalous, Nummiaro kertoo.
Hänen laskemansa indeksi paljastaa, että suomalaisten varallisuuden arvo on laskenut jo yli kaksi vuotta ja asuntojen hinta puolitoista vuotta. Lasku jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaikkialla Suomessa paitsi Itä-Suomessa.
– Itä-Suomessa asuntojen hinnat romahtivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vapaapudotus saattoi olla jopa niin raju, että se tasapainotti kysynnän ja tarjonnan kertarysäyksellä. Nyt hinnat ovat jo hienoisessa nousussa. Koko maan tasolla kerros- ja rivitaloasuntojen hintapohjat mitattiin tammikuussa, mutta omakotitaloissa lasku jatkui. Pudotus oli hurja etenkin Pohjois-Suomessa. Kauppamäärät ovat kuitenkin pieniä, eikä näitä lyhyemmän aikavälin tilastoja kannata siksi ylitulkita.
Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi seuraa asuntojen hintoja vuoden liukuvalla keskiarvolla, eli indeksi kuvaa hintojen muutoksia pidemmällä aikavälillä.
Reaalituotto jopa 15 prosenttia pakkasella
Eri varallisuuserien arvot ovat heitelleet viime vuosina rajusti. Syyt ovat selvät. Maailmantaloutta ovat ravistelleet korona, kuluttajahintojen ja korkojen raju nousu sekä sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vuoden 2020 alusta kotitalouksien asunto-, talletus-, rahasto- ja osakevarallisuuden yhteenlaskettu arvo kasvoi yli kymmenyksellä ennen kuin lasku alkoi vuonna 2022.
Nummiaron laskujen mukaan sekä rahoitus- että asuntovarallisuuden arvot ovat nyt palanneet koronakriisiä edeltäville kasvu- ja lasku-urilleen.
– Vuosina 2017–2019 keskivertosuomalaisen omistamat talletukset, rahastot ja pörssiosakkeet tuottivat noin 10 prosenttia ja asuntovarallisuuden arvo laski lähes kaksi prosenttia. Jos noista vuosista piirretään suorat viivat tähän päivään, ollaan aika lähellä nykyistä tasoa, ekonomisti arvioi.
Kokonaisuutena kotitalouksien asunto-, talletus-, rahasto- ja osakevarallisuus on tuottanut noin kolme prosenttia vuodesta 2016. Samaan aikaan hintojen nousu on syönyt varallisuuden ostovoimaa. Reaalisesti indeksi on jopa 15 prosenttia pakkasella.
– Noin puolet suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa kodissa. Kun tähän lisätään muut asunnot ja vapaa-ajan asunnot, kiinteistövarallisuuden osuus kasvaa lähes kahteen kolmasosaan. Asuntojen hinnat ovat laskeneet roimasti koko maassa, ja siksi myös varallisuuden reaalituotto on pahasti pakkasella.
Rahan arvo on säilynyt vain suomalaisten omistamissa rahoitusvaroissa eli osakkeissa, rahastoissa ja talletuksissa.
– Kevään edetessä maailmantalouden veto on vahvistunut selvästi. Normaalisti tällaisessa sijoitusympäristössä voi odottaa hyviä tuottoja riskisemmiltä sijoituskohteilta, kuten osakkeilta tai korkeamman riskitason korkosijoituksilta. Toki markkinat voivat heilahdella, mutta pitkällä aikavälillä tuotot tapaavat lähestyä odotuksia. Pitkäjänteinen sijoittaja voi hajauttaa varallisuuttaan muuallekin kuin kotikulmien asuntomarkkinoille ja nostaa samalla koko omaisuuden tuotto-odotusta. Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin, Nummiaro toteaa.