Jyrki Kataisen mukaan Suomi on kokenut suuren yhteiskunnallisen murroksen noin kahdenkymmenen vuoden välein ja tällaiset tapahtumat ovat vaatineet perinpohjaista uudistamista.
– Esimerkiksi 1990-luvun alun lama oli koko kansakunnalle raju koettelemus. Suomi täytyi tuolloin rakentaa uudestaan, luoda uudet menestymisen edellytykset, vaikka miten kipeää teki, Katainen muistuttaa Savon Sanomissa.
Nykyhetkessä on pääministerin mukaan paljon samaa kuin parin vuosikymmenen takaisessa lamassa.
– Irtisanomiset ja julkisen talouden ongelmat kertovat siitä, että vuosien saatossa suomalainen työ on menettänyt kilpailukykyään, kunta- ja palvelurakenteitamme ei ole uudistettu vastaamaan ikääntyvän Suomen tarpeisiin ja osa yrityksistämme ei ole investoinut riittävästi tuotekehitykseen pärjätäkseen maailmankaupassa kilpailijoilleen, Katainen listaa.
Kataisen mukaan valtion velkaantuminen, kuntatalouden kahden miljardin rakenteellinen alijäämä ja tulevat muutokset väestön ikärakenteessa puhuvat selvää kieltä tulevasta kestävyysvajeesta.
– Työikäisen väestön väheneminen tarkoittaa työnteon vähentymistä, talouskasvun heikkenemistä ja verotulojen ehtymistä. Toisaalta väestön ikääntyminen lisää tarvetta julkisille palveluille ja tulonsiirroille. Ongelma on siis se, että nykymenolla velkakierre uhkaa vain pahentua, Katainen muistuttaa.
Kestävyysvaje paikataan vain työllä
Kataisen mukaan hallituksen vastaus Suomen valtaviin rakenteellisiin haasteisiin ja toisaalta Suomen vahvuuksien valjastamiseen kulminoituu neljään peruspilariin, joiden keskeisenä tekijänä on työ.
– Hallitus on budjettiriihessä sovitussa rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut 33-kohtaisen listan keinoja, joilla nostetaan työllisyyttä, pidennetään työuria sekä lisätään yksityisen sektorin tuottavuutta, Katainen kirjoittaa.
Toinen puolikas kestävyysvajeesta on tarkoitus kattaa julkista sektoria koskettavilla toimilla.
– Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kuntatalouden rakenteellinen kahden miljardin euron alijäämä kyetään purkamaan, Katainen sanoo ja muistuttaa, etteivät kuntien talousvaikeudet ole vain niiden omia ongelmia, vaan ne ovat suomalaisten julkisten palveluiden käyttäjien ongelmia.
Viimeiseksi Katainen mainitsee finanssipoliittisten uudistusten tekemisen ja työmarkkinaratkaisun löytämisen.
– Työmarkkinajärjestöt pääsivät monivuotiseen sopimukseen, joka vahvistaa Suomen kilpailukykyä, lisää kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja tuo Suomeen ennustettavuutta. Hallitus tuki ratkaisun syntyä, koska sopimuksella on merkittävät vaikutukset suomalaisten työllisyyteen, Katainen toteaa.
Katainen muistuttaa, että vaihtoehtona työlinjalle on verotuksen voimakas kiristyminen, palveluiden ja tulonsiirtojen leikkaaminen sekä julkisen sektorin velkaantuminen.