[vc_row][vc_column][vc_column_text][rev_slider alias=”korkeakoulut-01″ mode=”header”][/rev_slider]
Kello on kaksi iltapäivällä ja Espoon Viherlaakson lukion abiturientti Eetu Pokkinen laskeutuu portaita alas. Tarjottimella on vielä jäljellä banaani, pari patukkaa sekä tietysti lyijykyniä. Hän vaikuttaa tyytyväiseltä:
– Kieltämättä tuntuu, että aika hyvin meni.
Aihekin kolahti. Jääkiekkoa pelaava Pokkinen pääsi kirjoittamaan aineen otsikolla Joukkueurheilun positiivisista vaikutuksista sosiaaliseen kehittymiseen.
Pokkinen oli uusimassa äidinkielen koettaan, josta sai keväällä B:n.
– Varmaankin C:n paperit tulossa, hän puntaroi kokonaisuutta.
Pokkisen aikeissa on pyrkiä opiskelemaan kauppatieteitä. Muttei vielä. Ensin hän haluaa pitää välivuoden, jonka aikana hän käy armeijan ja keskittyy jääkiekon pelaamiseen.
– Jääkiekko on se pääasiallinen syy, hän vielä tarkentaa.
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on ollut ”polttava aihe” myös Pokkisen kaveripiirissä. Se, että jatkossa opiskelijat valittaisiin sisään pääosin ylioppilaspapereilla, herättää hänessä ”pitkälti negatiivisia ajatuksia”. Jotkut kaverit ovat jo panikoineet, että ”nyt on pakko päästä sisään” ennen kuin kaikki muuttuu. Tällaiset puheet eivät ole Pokkista hetkauttaneet:
– Luotan siihen, että pääsykoe ei poistu kokonaan.
Yksi uudistuksen etukenossa olevista aloista on juuri Pokkista kiinnostava kauppatiede. Kauppakorkeakouluihin pelkillä ylioppilaspapereilla valitaan ensi vuonna jo 60 prosenttia, kun vielä tänä vuonna osuus jäi 20 prosenttiin.
Opiskelijavalintauudistuksen iso kuva on, että vuonna 2020 valinnat korkeakouluihin tehtäisiin pääosin ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon perusteella. Jo ensi vuonna pääsykokeiden tulee muuttua niin, etteivät ne vaadi pitkää valmistautumista. Uudistus ei koske taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja.
Uudistus on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan, mutta se tulee, koska opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut ovat sopineet uudistuksen päälinjoista keskenään. Yksityiskohdat ovat vielä auki. Opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä huomauttaa, että tavoite valita opiskelijat ”pääosin” ylioppilastutkinnon pohjalta tarkoittaa käytännössä enemmän kuin puolet. Se voi olla 75 prosenttia, 60 prosenttia tai vaikka 51 prosenttia.
– Korkeakoulujen päätösvallassa on, minkälaiset suhteet he eri valintatavoille jatkossa antavat.
Miten opetus- ja kulttuuriministeriössä on otettu huomioon valintakoeuudistuksen mahdolliset vaikutukset, kuten valmennuskurssien siirtyminen lukio- ja ammattikouluvaiheeseen sekä korkeakoulutasoa edeltävien opintojen viivästyminen? Entä kuinka aiotaan turvata sellaisten oppilaiden tasa-arvoiset mahdollisuudet, jotka nykytilanteessa alisuoriutuvat lukio- ja ammattikoulutasolla, mutta innostuvat opiskelemaan osana pääsykoeprosessia tai vasta myöhemmin?
Kirjallinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle lähti 7. syyskuuta kahdeksan kokoomuskansanedustajan kynästä. Siis omilta. Se ei ole tavatonta, mutta hitusen poikkeuksellista. Kysymyksen allekirjoittajina ovat Pia Kauma, Markku Eestilä, Sanna Lauslahti, Jukka Kopra, Harri Jaskari, Kari Tolvanen, Eero Suutari ja Sari Raassina.
Kysymys heijastaa osaltaan kaikkea sitä huolta ja kritiikkiä, jota opiskelijavalintauudistusta kohtaan tunnetaan. Nykypäivä kokosi julkisen keskustelun pohjalta seitsemän keskeistä uhkakuvaa:
Uhka 1: Uudistus suosii niin sanottuja kympin tyttöjä ja muuttaa korkeakoulujen sukupuolijakaumaa. Häviäjiä ovat pojat, jotka alisuoriutuvat vielä lukioissa ja ”innostuvat” opinnoista vasta myöhemmin.
Uhka 2: Korkeakoulujen pääsykokeisiin liittynyt valmennuskurssibisnes ei suinkaan poistu, vaan siirtyy vain astetta alemmas. Lukioihin ja ammattikouluihin. Tai jopa peruskouluihin.
Uhka 3: Entistä useampi korkeakouluun päässyt keskeyttää opintonsa, kun ”motivaatiomittarina” hyvin toimineiden pääsykokeiden merkitys vähenee.
Uhka 4: Uudistuksen keskeinen tavoite nopeuttaa korkeakouluopintoihin pääsyä ei toteudu, koska korotuspaineet ja preppaus siirtyvät nyt ylioppilastutkintoon tai ammatilliseen perustutkintoon.
Uhka 5: Tunku pääkaupunkiseudun eliittilukioihin kasvaa. Paineet ja stressi siirtyvät jo peruskoulun yläluokille. Lukiolaisten alueellinen eriarvoistuminen kasvaa. Korkeakoulut kautta maan täyttyvät helsinkiläisistä eliittilukiolaisista.
Uhka 6: Uudistus luo nuorille kohtuuttomia valintapaineita ja näkemystä tulevaisuudestaan jo lukioon tullessaan. Asiaa mutkistaa se, että ylioppilastutkinnosta annettavat pisteet vaihtelevat yliopistoittain ja koulutusaloittain.
Uhka 7: Ylioppilastutkinto tuottaa ”tasapaksua” ainesta korkeakouluihin eikä se pysty mittaamaan alakohtaista erityissoveltuvuutta. Vastaavasti se voi karsia yliopistoista lahjakkuuksia, jotka kirjoittavat keskinkertaisesti, koska heiltä puuttuu kielellistä tai matemaattista lahjakkuutta.
Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti on yksi kirjallisen kysymyksen allekirjoittajista. Hän ei tyrmää uudistuksen tarvetta, päinvastoin. Rakentava keskustelu on kuitenkin paikallaan:
– Remonttia tarvitaan, mutta jatkossa korkeakouluihin täytyy päästä myös pääsykokeiden kautta, Lauslahti korostaa.
Lauslahden mielestä uudistus näyttäisi etenevän hyvään suuntaan, kunhan huolehditaan siitä, ettei kenenkään tie kompastu huonosti menneisiin ylioppilaskirjoituksiin ja vaihtoehtoiset reitit korkeakouluopintoihin säilyvät – riittävän isoina. Lauslahti on huolissaan myös korkeakoulujen hakijasumasta, joka saattaa uudistuksen myötä pahentua. Keinot sen purkamiseen pitäisi olla selvät ennen kuin uudistus astuu voimaan.
– Meidän ei kannata pitää nuoria odotushuoneessa, kun samaan aikaan Suomi tarvitsee korkean tason osaajia.
[rev_slider alias=”korkeakoulut-02″][/rev_slider]
Eetu Pokkinen aikoo keskittyä ensin jääkiekkoon ja pyrkiä sitten kauppatieteelliseen. Kuva: Jetro Staven
Miksi korkeakoulujen opiskelijavalintoja halutaan uudistaa? Keskeinen syy on tässä: uusista ylioppilaista vain kolmannes pääsee välittömästi opiskelemaan, vaikka kolme neljästä haluaisi. Keskeisenä tulppana tähän pidetään Suomen pääsykoevaltaista valintajärjestelmää.
Suosituimmille aloille päästäkseen entistä useammat turvautuvat valmennuskursseihin, jotka saattavat maksaa useita tuhansia euroja. Oikeustieteen opiskelijoista peräti 77 prosenttia oli käynyt valmennuskurssin, lääketieteen opiskelijoista 55 prosenttia ja kauppatieteiden opiskelijoista 45 prosenttia, ilmenee tuoreimmasta Eurostudent-tutkimuksesta.
Suomalaisten määrä ulkomaisissa korkeakouluissa on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kansainvälistyminen on sinänsä hieno asia, mutta Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on kehityksestä huolissaan.
– Entistä useammin kuulee puhetta siitä, että nuori lähtee ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan, koska sinne on helpompi päästä kuin tänne meille. Kun motiivina lähtöön on tämä, on se minusta ongelmallinen asia.
Nyt opiskelijavalintajärjestelmän heiluria halutaan kääntää toiseen suuntaan. Heinonen uskoo, että ylioppilastutkinnon painotus avaisi nykyistä useammalle tien korkeakouluopintoihin. Samalla on tärkeää, että ylioppilastutkinnon kokeiden uusimismahdollisuuksia lisätään.
Mutta miten isosta heiluriliikkeestä on todellisuudessa kysymys? Opetushallituksen pääjohtaja harmittelee, että valintauudistusta on tulkittu julkisuudessa ”kovin yksioikoisesti”. On syntynyt harhakuva siitä, että pääsykokeet poistuvat. Tämä ei pidä paikkansa.
Vaikka opiskelijat valittaisiin jatkossa korkeakouluihin pääosin ylioppilastutkinnon perusteella, pääsykoeväylä säilyy. Sitä voivat hyödyntää kaikki ne hakijat, jotka eivät menesty tai alisuoriutuvat ylioppilaskirjoituksissa tai joilla ei ole ylioppilastutkintoa. Toinen harhakuva liittyy siihen, että pääsykokeilla valittujen osuus pienenisi. Tämäkään ei pidä paikkansa.
– Pääsykokeilla sisään otettavien osuus tulee säilymään jatkossa suurin piirtein samana kuin tänäkin päivänä, korostaa Heinonen.
Tämä selittyy sillä, että ylioppilastutkinnon painotusta on tarkoitus kasvattaa luopumalla ensisijaisesti yhteispistevalinnasta. Jatkossa siis opiskelijat valittaisiin sisään joko ylioppilastodistuksen tai pääsykokeen perusteella.
Vuoden 2016 yhteishaussa yliopistoihin valituista opiskelijoista noin puolet valittiin sisään yhteispistekiintiössä, jossa sisäänpääsyyn vaikuttivat siis sekä ylioppilastodistus että pääsykoe. Pelkällä pääsykokeella sisään pääsi kolmannes ja ylioppilastutkinnolla 15 prosenttia. Useilla aloilla ylioppilastutkinto siis vaikutti jo tavalla tai toisella 65 prosentin sisäänpääsyyn.
– Ylioppilastutkinnolla on jo tähänkin saakka ollut iso merkitys. Käytännössä niiden yhteispisteillä valittujen, joilla on ollut laudaturin, eximian tai vahvan magnan paperit, ei ole välttämättä tarvinnut kovin hyvin edes pääsykokeissa menestyä. Monille heistä pääsykoe on saattanut olla vain turha stressi, arvioi opetusneuvos Vuorinen.
Jos yliopistot valitsevat jatkossakin noin kolmanneksen opiskelijoista sisään pelkällä pääsykokeella, huonosti ylioppilaskirjoituksissa menestyneiden asema ei Vuorisen mukaan käytännössä muutu.
Kauppatieteessä, joka on ajamassa opiskelijavalintauudistusta ”etukenossa”, pelkällä pääsykokeella valittujen osuus jopa kasvaa. Kun ylioppilastodistuksen pisteillä valittujen määrä nousee ensi vuonna 20:sta 60 prosenttiin, myös pääsykoekiintiö nousee 30:sta 40 prosenttiin, koska yhteispistevalinnasta luovutaan samalla kokonaan. Tämä on jäänyt ”valitettavan pienelle huomiolle julkisuudessa”, harmittelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun varadekaani Kristiina Mäkelä.
– Muutos tuo paremman tilanteen sekä sellaisille lukiolaisille, joilla on hyvä ylioppilastodistus että sellaisille, joilla todistus ei ole ollut niin hyvä, Mäkelä arvioi.
Mäkelän mukaan on mahdotonta sanoa, minkälaisen ”tason” ylioppilas on tähän mennessä täytynyt olla tullakseen valituksi yhteispistekategoriassa.
– Kun yhteen on laskettu sekä ylioppilaspisteet että pääsykoepisteet, kyseessä on ollut kaksi liikkuvaa osaa. Toisesta on voinut olla todella hyvät pisteet ja toisesta selvästi huonommat ja päinvastoin.
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta ovat kritisoineet koulutusaloista etenkin lääketiede ja oikeustiede. Lääketieteen opiskelijavalinnasta tehtiin viime vuonna kokeellinen simulaatio, josta selvisi, että valituksi tulleiden miesten osuus olisi pudonnut noin puolesta reiluun kolmannekseen, mikäli kaikki valinnat olisi tehty pelkästään ylioppilastutkinnon perusteella.
[rev_slider alias=”korkeakoulut-03″][/rev_slider]
Anastasia Markolainen aikoo pyrkiä opiskelemaan lääketiedettä. Jos ovet eivät heti aukene, sitten vain uudestaan. Kuva: Jetro Staven
Helsingin yliopiston oikeustieteen dekaani Kimmo Nuotio on arvostellut uudistusta blogeissaan. ”Ylioppilastutkinnon arvosanojen mukaan voidaan kyllä haluttaessa kuoria kermat uusista ylioppilaista oikikseen, mutta jos esimerkiksi 50–100 parasta valittaisiin tällä perusteella, vaadittavat arvosanat nousisivat huikean korkeiksi: puhutaan laudatur-rivistöstä”, hän kirjoitti syyskuussa.
Mikä on suurin riski tässä uudistuksessa? Nuotio korostaa, että on vaikea tietää, miten korkeakouluihin pyrkimässä olevat nuoret opiskelijavalintauudistukseen reagoivat. Tähän mennessä oikeustieteellinen eli ”oikis” on ollut käytännössä sinne pyrkineiden ykkösvaihtoehto – ”lähes tai jopa sataprosenttisesti”.
– Oikeustiede on valtavan suosittu ensimmäisenä hakukohteena. Olisi iso muutos, jos meille ryhtyisi tulemaan sellaisia hakijoita, jotka eivät ensisijaisesti ole pyrkineet oikikseen, Nuotio pohtii.
Pääsykokeiden yhtenä keskeisenä ongelmana on pidetty sitä, että ne rajoittavat opiskelijoiden mahdollisuuksia hakea samanaikaisesti usealle alalle. Kuka jaksaa päntätä moneen pääsykokeeseen? Kolikolla on tässäkin kääntöpuolensa. Nuotio pelkää, että keskeyttämiset oikeustieteessä kasvavat, kun loistavasti kirjoittaneilla ylioppilailla on jatkossa vara valita.
Oikeustiedettä ei ole tähän mennessä päässyt opiskelemaan pelkällä ylioppilastodistuksella. On täytynyt osallistua pääsykokeeseen. Valinta on tapahtunut joko yhteispisteillä tai pelkän pääsykokeen perusteella.
Pääsykokeisiin päntänneet hakijat ovat olleet todella motivoituneita. Tulokset puhuvat puolestaan. Oikeustieteessä keskeyttämiset ovat olleet äärimmäisen harvinaisia. Opiskelijoiden ”läpivirtaus” – se on oikeustieteessä ollut huippuluokkaa, Nuotio muistuttaa.
Pääsykoe on toiminut hyvänä motivaattorina, mutta eikö saman ajaisi – vaikkapa puhelinluettelo? Tätä pohdiskeli uudistusta kannattava veteraanipoliitikko Osmo Soininvaara (vihr.) blogissaan lokakuun alussa.
”Jos on tarkoitus mitata vain motivaatiota, pääsykoe voidaan korvata puhelinluettelon opettelulla ulkoa tai muurahaispesässä istumisella, ja sitä eräät pääsykokeista muistuttavatkin”, Soininvaara kirjoitti vihjaten todennäköisesti oikeustieteen suuntaan.
– Sehän on selvä, että pääsykokeemme eivät ole olleet mitään täydellisiä, mutta niitä on koko ajan kehitetty. Ensi kesänä puhutaan enää kuukauden lukuajasta. Itse haluaisin, että pääsykokeemme mittaisivat entistä enemmän soveltuvuutta, Nuotio vastaa Soininvaaralle.
Nuotion mielestä opiskelijavalintauudistus on tulossa ainakin oikeustieteen näkökulmasta valitettavan pian. Hän muistuttaa, että vuonna 2018 kaikki oikeustieteelliset tiedekunnat siirtyvät yhteisvalintaan. Se on jo itsessään iso muutos, jonka seurauksia olisi hänestä voitu katsoa ensin rauhassa.
Entä sitten pelot siitä, että eliittilukioiden opiskelijat valtaavat korkeakoulut? Kasvaako ”pääkaupunkilaisten koulukynttilöiden osuus”, kuten Kimmo Nuotiokin on varoitellut. Entä miten käy ”tavallisista” ja pienten paikkakuntien lukioista kirjoittaneiden?
– Meillä on hyviä lukioita ihan joka puolella Suomea. Näiden ”eliittilukioiden” mainehan perustuu siihen, että sinne tulee hyviä opiskelijoita, huomauttaa opetusneuvos Vuorinen.
Vuorinen viittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) viime keväänä julkaisemaan tutkimukseen Eliittilukioiden vaikutukset ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Siinä vertailtiin pääkaupunkiseudun eliittilukioista kirjoittaneiden ylioppilastutkintomenestystä niihin, jotka olivat jääneet keskiarvoissa täpärästi alle eliittilukioiden rajan ja kirjoittaneet näin ylioppilaiksi muista lukioista.
Tutkimuksesta oli tehtävissä selkeä johtopäätös: eliittilukioilla ei ollut vaikutusta ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Tutkijat eivät löytäneet näyttöä myöskään siitä, että eliittilukioihin päässeet kirjoittaisivat enemmän oppiaineita tai useammin vaikkapa pitkän matematiikan kuin täpärästi ”rannalle jääneet”.
Kun keväisin mediat hehkuttavat Suomen parhaita lukioita, kärjessä keikkuvat usein tutut eliittilukiot Etelä-Tapiola, Ressun ja Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. Kun VATT vuonna 2014 tutki lukioiden tuottamaa ”arvonlisää” eli huomioi ylioppilastuloksissa myös lukioon tulleiden lähtötason sekä tähän liittyvät arviointiongelmat, tutkijoiden johtopäätös oli tässä: julkisuudessa esitetyt lukiorankingit ovat harhaanjohtavia. Lukioiden asettaminen yksiselitteisesti ”paremmuusjärjestykseen” osoittautui vaikeaksi.
Yksi kiistelty kysymys on, tuleeko hyvästä ylioppilaasta myös hyvä korkeakouluopiskelija? Kirjoitti hän sitten laudaturinsa Etelä-Tapiolan, Outokummun tai Pudasjärven lukiosta?
Tutkimuksia aiheesta on julkaistu vähän. Erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen on ollut mukana tutkimassa Helsingin yliopistossa vuonna 2009 aloittaneiden opiskelijoiden menestymistä ja edistymistä suhteessa ylioppilastutkinto- ja pääsykoemenestykseen. Vertailu koski seitsemää koulutusohjelmaa: biologiaa, historiaa, kemiaa, oikeustiedettä, luokanopettajakoulutusta, sosiaalityötä ja valtio-oppia.
Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset ovat tässä: ylioppilastutkinnon arvosanoilla ja opintomenestyksellä vallitsi kaikilla koulutusaloilla varsin vahva ”positiivinen yhteys”. Pääsykokeella sen sijaan ei ollut yhteyttä opiskelijoiden opintomenestykseen kuin oikeustieteessä, jossa siinäkin valintakokeen tuoma lisä menestyksen ennustajana oli vähäinen. Pääsykoe ennusti opinnoissa etenemistä, mutta vaikutus oli Kupiaisen mukaan vähäinen ja selittyi osin kokeen perusteella valittujen aiemmilla opinnoilla.
Tutkimus julkaistaan tarkemmin kokonaisuudessaan marraskuun lopulla.
Kupiainen kannattaa opiskelijavalintauudistusta, mutta ihmettelee sen aikataulua:
– Suomessa periaate on ollut, että lukioon tullessa pitäisi tietää, mitkä asiat vaikuttavat siirryttäessä seuraavalle asteelle. Tietyille opiskelijoille tämä uudistus tuli aika epäreilulla tavalla kesken lukiokauden.
Kupiainen olisi myös toivonut tarkempaa linjausta siitä, ”minkä oppiaineiden arvosanat otetaan huomioon mitenkin vahvoina, kun ylioppilastutkinnon merkitys kasvaa”. Hän pitää myös valitettavana, ettei viime keväänä ylioppilastutkinnon kehittämistä pohtinut työryhmä esittänyt matematiikan kirjoittamista kaikille pakollisena.
– Nähdäkseni kaikilta akateemisilta kansalaisilta pitäisi voida odottaa ja vaatia tiettyä määrää matemaattista numero-osaamista ja ymmärrystä.
Entä korkeakoulujen valintauudistus laajemmasta näkökulmasta? Miten se palvelee pärjäämistä työelämässä – tai elämässä – vai palveleeko?
Opetushallituksen pääjohtaja Heinonen pysähtyy puntaroimaan kysymystä. Hän arvioi, että Suomessa ollaan tällä hetkellä vielä liiaksi ”perinteisen mallin vankeja”. Samaan aikaan ihmisten elinikä kuitenkin pitenee. Työelämä on murroksessa. Opiskeluaika ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan osaamistaan on päivitettävä jatkuvasti. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja kuolee. Ihmisten elämänpolkujen varrelle mahtuu monenmoista.
– Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa tullaan lähestymään aikoja, jolloin enemmistö syntyneistä lapsista tulee elämään satavuotiaiksi. Se murentaa ajatuksen perinteisestä kolmijaosta, jossa ensin opiskellaan, sitten ollaan töissä ja lopuksi eläkkeellä.
Heinosen mielestä tärkeää onkin, ettei yhteen opiskelupaikkaan pääsemisestä tule kynnys – ”liian iso asia”. Hänestä korkeakoulujen valintauudistus mahdollistaa enemmän kuin rajoittaa.
– Olennaista tässä uudistuksessa on se, että monipuolisia reittejä päästä opinnoissa eteenpäin tuetaan.
Julkisuudessa keskustelu opiskelijavalintauudistuksesta on keskittynyt ylioppilastodistuksen ja pääsykokeiden väliseen ”mittelöön”. Heinonen muistuttaa, että kyse on osasta laajempaa kokonaisuutta.
– Tässä ei remontoida vain sitä yhtä ovea, joka johtaa toiselta asteelta kolmannelle. Samanaikaisesti myös huoneet molemmin puolin tulevat remontoiduiksi.
Ammatillisessa koulutuksessa on meneillään reformi. Lukiopuolella tehdään uudistuksia. Ylioppilastutkintoa kehitetään. Korkeakoulujen opintoja uudistetaan. Avoimen yliopiston väylää kehitetään. Mahdollisuuksia vaihtaa opintoja korkeakoulujen sisällä tuetaan.
Muutokset täydentävät ja tukevat toinen toisiaan.
Entä sitten valmennuskurssibisnes? Sen parissa työskentelevät yritykset ovat jo väläyttäneet toiminnan siirtämistä lukioihin, mutta riittääkö tälle kysyntää?
Viherlaakson lukion rehtori Jussi Rekilä ainakin epäilee:
– Lukioissa on erilaisia keinoja valmentaa oppilaita jo nyt. On opinto-ohjausta, syventäviä kursseja ja koulukohtaisia kertauskursseja. Sitä paitsi lukiolaisten arki on jo muutenkin täynnä.
Viime kädessä tämä jää kuitenkin nähtäväksi.
Palataan lopuksi vielä Viherlaakson lukiolaiseen Eetu Pokkiseen. Abiturienttiin, joka oli korottamassa äidinkielestä keväällä saamaansa B-arvosanaa. Abiturienttiin, joka oli aikeissa pitää jääkiekkopainotteisen ”ei-toivottavan” välivuoden ja pyrkiä vasta sitten kauppatieteelliseen. Abiturienttiin, joka ei tuntunut olevan huolissaan omasta tulevaisuudestaan.
Minkälaisia ajatuksia Eetu Pokkisen tarina herättää Opetushallituksen pääjohtaja Heinosessa?
– Kuulostaa siltä, että hänellä on selkeä näkemys siitä, mitä hän haluaa. Sen kuulen tuosta tarinasta, vaikka en häntä paremmin tunnekaan. Kun on vahva tahto olemassa, kokemukseni mukaan väylät ja polutkin löytyvät.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1509013231551{margin-top: 20px !important;background-color: #bababa !important;}”][vc_column][vc_column_text css_animation=”appear”]
Eri valintatavoilla yliopistoihin valittuja syksyllä 2016 alkaneen koulutuksen yhteishaussa, % Lähde: Minedu.fi
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” gap=”20″ css=”.vc_custom_1509011788242{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_text_separator title=”Kauppatieteellinen” color=”black” css_animation=”appear”][vc_round_chart type=”doughnut” stroke_width=”2″ legend=”” values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20p%C3%A4%C3%A4sykoe%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2231.3%22%2C%22color%22%3A%22peacoc%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22P%C3%A4%C3%A4sykoe%2BYO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2258.5%22%2C%22color%22%3A%22chino%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20YO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%227.7%22%2C%22color%22%3A%22mulled-wine%22%2C%22custom_color%22%3A%22%23f4524d%22%7D%5D”][vc_text_separator title=”Lääketieteellinen” color=”black” css_animation=”appear”][vc_round_chart type=”doughnut” stroke_width=”2″ legend=”” values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20p%C3%A4%C3%A4sykoe%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2241.4%22%2C%22color%22%3A%22peacoc%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22P%C3%A4%C3%A4sykoe%2BYO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2258.6%22%2C%22color%22%3A%22chino%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20YO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%220.0%22%2C%22color%22%3A%22mulled-wine%22%2C%22custom_color%22%3A%22%23f4524d%22%7D%5D”][vc_text_separator title=”Yhteiskuntatieteellinen” color=”black” css_animation=”appear”][vc_round_chart type=”doughnut” stroke_width=”2″ legend=”” values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20p%C3%A4%C3%A4sykoe%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2233.7%22%2C%22color%22%3A%22peacoc%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22P%C3%A4%C3%A4sykoe%2BYO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2257.8%22%2C%22color%22%3A%22chino%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20YO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%224.4%22%2C%22color%22%3A%22mulled-wine%22%2C%22custom_color%22%3A%22%23f4524d%22%7D%5D”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_text_separator title=”Liikuntatieteellinen” color=”black” css_animation=”appear”][vc_round_chart type=”doughnut” stroke_width=”2″ legend=”” values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20p%C3%A4%C3%A4sykoe%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%224.7%22%2C%22color%22%3A%22peacoc%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22P%C3%A4%C3%A4sykoe%2BYO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2295.3%22%2C%22color%22%3A%22chino%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20YO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%220.0%22%2C%22color%22%3A%22mulled-wine%22%2C%22custom_color%22%3A%22%23f4524d%22%7D%5D”][vc_text_separator title=”Musiikkiala” color=”black” css_animation=”appear”][vc_round_chart type=”doughnut” stroke_width=”2″ legend=”” values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20p%C3%A4%C3%A4sykoe%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%22100%22%2C%22color%22%3A%22peacoc%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22P%C3%A4%C3%A4sykoe%2BYO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%220%22%2C%22color%22%3A%22chino%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20YO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%220%22%2C%22color%22%3A%22mulled-wine%22%2C%22custom_color%22%3A%22%23f4524d%22%7D%5D”][vc_text_separator title=”Teknistieteellinen” color=”black” css_animation=”appear”][vc_round_chart type=”doughnut” stroke_width=”2″ legend=”” values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20p%C3%A4%C3%A4sykoe%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2222.8%22%2C%22color%22%3A%22peacoc%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22P%C3%A4%C3%A4sykoe%2BYO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2243.0%20%22%2C%22color%22%3A%22chino%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20YO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2233.3%22%2C%22color%22%3A%22mulled-wine%22%2C%22custom_color%22%3A%22%23f4524d%22%7D%5D”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_text_separator title=”Luonnontieteellinen” color=”black” css_animation=”appear”][vc_round_chart type=”doughnut” stroke_width=”2″ legend=”” values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20p%C3%A4%C3%A4sykoe%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2224.1%22%2C%22color%22%3A%22peacoc%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22P%C3%A4%C3%A4sykoe%2BYO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2225.9%22%2C%22color%22%3A%22chino%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20YO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2249.4%22%2C%22color%22%3A%22mulled-wine%22%2C%22custom_color%22%3A%22%23f4524d%22%7D%5D”][vc_text_separator title=”Oikeustieteellinen” color=”black” css_animation=”appear”][vc_round_chart type=”doughnut” stroke_width=”2″ legend=”” values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20p%C3%A4%C3%A4sykoe%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2238.5%22%2C%22color%22%3A%22peacoc%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22P%C3%A4%C3%A4sykoe%2BYO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%2261.5%22%2C%22color%22%3A%22chino%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Pelkk%C3%A4%20YO-todistus%2C%20%25%22%2C%22value%22%3A%220%22%2C%22color%22%3A%22mulled-wine%22%2C%22custom_color%22%3A%22%23f4524d%22%7D%5D”][/vc_column][/vc_row]