Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola korostaa, että toiseen maailmansotaan liittyvien merkkipäivien muistaminen liittyy Suomessa kansalliseen selviämistarinaan ja sotiemme veteraanien kunnioittamiseen.
– Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö talvisodan 80-vuotisjuhlassa hyvin asian kiteytti, talvisodan muiston kunnioittaminen ei tarkoita samaa kuin sodan ihannointi. Ennen kaikkea haluamme kunnioittaa niitä suomalaisia, jotka antoivat henkensä itsenäisyytemme turvaamiseksi talvi- ja jatkosodan taistelukentillä, Pohjola sanoo tiedotteessa.
Talvisota syttyi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939. Hyökkäystä edelsi muutamaa päivää aiemmin sattuneet Mainilan laukaukset, joita Neuvostoliitto väitti Suomen tekemiksi. Kyseessä oli Neuvostoliiton lavastusoperaatio, jota se käytti tekosyynä Suomeen hyökkäämiselle.
Venäjä tunnusti Mainilan laukaukset lavastetuiksi 1990-luvulla. Siitä huolimatta Venäjällä esitetään edelleen väitteitä, että Suomi oli laukausten takana. Moskovassa toimiva Voitonmuseo väitti viime lauantaina talvisodan syttyneen Suomen tykistön tulitettua itärajan yli.
– Paheksumme vahvasti Moskovan Voitonmuseon valehtelua talvisodan syistä, Pohjola sanoo.
Talvisodassa Suomea puolusti noin 350 000 hengen vahvuinen armeija, joka koostui valtaosin reserviläisistä. Puheenjohtaja Pohjolan mukaan myös Suomen nykyinen puolustusratkaisu nojaa vahvasti reserviläisiin.
– Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen 280 000 hengen kokonaisvahvuudesta yli 96 prosenttia on reserviläisiä. Talvisodan tapaan Suomen itsenäisyys ja koskemattomuus on tänäkin päivänä meidän reserviläisten varassa, Pohjola katsoo.