Päihdedementian hoito on erittäin kallista, ja potilaita on sijoitettuna A-klinikkasäätiön mukaan hoidon kannalta vääriin paikkoihin, kuten terveyskeskusten vuodeosastoille. Osa jatkaa päihteiden käyttöään tuki- ja palveluasumisensa yhteydessä tai hoitopaikoissa, joissa päihdetyötä ei riittävästi tunneta.
Sen sijaan päihdemuistisairaiden sijoittaminen oikeanlaisen tuen ja hoidon piiriin lyhentää hoitoaikoja sekä mahdollistaa omaehtoista asumista. Samalla saavutetaan merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä, A-klinikkasäätiö arvioi.
Rankka alkoholin ja muiden päihteiden käyttö vaurioittavat aivotoimintaa, ja normaalin elämän edellytykset heikkenevät. Lisäksi sairastuvat ovat yhä nuorempia, A-klinikkasäätiön palveluissa on ollut jopa 30-vuotiaita päihdemuistisairaita. Dementoituneista arviolta neljänneksellä on alkoholiongelmia, ja 10 prosentilla alkoholisteista on dementia.
Tehostettua palveluasumista
A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualue avasi viime vuoden toukokuussa tehostetun palveluasumisen yksikön henkilöille, jotka päihdedementian vuoksi eivät selviydy kotihoidossa tai muussa asumispalvelussa. A-klinikkasäätiöllä on vastaava yksikkö lisäksi Kotkassa.
Salon Hillerikujan yksikkö on A-klinikkasäätiön mukaan saanut kiitosta erityisosaamisestaan muistisairaiden alkoholiongelmaisten palvelutarpeen arvioinnissa. Työn tuloksena osalla asiakkaista laitoshoidolta on vältytty, ja asiakkaat on pystytty sijoittamaan kevyempiin palveluihin toimintakyvyn parantuessa.
Hoito perustuu yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Toiminnan sisältö on kehitetty hyödyntämään asukkaiden omia voimavaroja ja tukemaan heidän itsenäistä selviytymistään sekä toimintakyvyn pitämistä yllä.
Asiakkaat pitävät huolta oman asuntonsa siisteydestä henkilökunnan ohjauksessa. Yksikössä tehdään ruokaa ja leivotaan yhdessä. Asiakkaita tuetaan hoitamaan asioitaan myös yksikön ulkopuolella, kuten kaupassa, lääkärillä, kampaajalla ja pankissa.
Yksikön toimintaa ohjaa asiakaslähtöisyys. Asiakkailta kysytään tulohaastattelussa heidän tavoistaan ja toiveistaan, ja ne otetaan palveluasumisyksikössä huomioon. Tilaratkaisut mahdollistavat sekä yksityisyyden että yhteisöllisyyden, sillä kaikilla asukkailla on omat huoneet kaksi ja lisäksi heillä on yhteinen olohuone, yhteiskeittiö sekä ryhmä- ja harrastustila.
Hoitojakson päätteeksi Hillerikujan palveluasumisyksikössä laaditaan kaikista asiakkaista kattava kirjallinen yhteenveto, jossa kootaan yhteen asiakkaan muistisairauden tila, fyysinen ja psyykkinen vointi, päihdeongelma, sosiaalinen tilanne, selviytyminen päivittäisissä toimissa sekä palvelutarpeen arvio.
Salon yksikössä tehostettuja asumispalvelupaikkoja on kahdeksalle pysyvälle asukkaalle ja kahdelle lyhytaikaista hoitoa tarvitsevalle. Yksikön henkilöstöön kuuluu vastaava sairaanhoitaja, sairaanhoitaja ja kuusi ohjaajaa, joista kaikilla on lähihoitajan koulutus. Henkilöstön osaamisessa painottuvat ikääntyneiden päihdehoitotyö, mielenterveystyö ja muistisairauksien hoito. Hoitohenkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden.
Palveluasumisyksikössä hoidettiin viime vuonna 19 asiakasta. Lyhythoitojaksoja kertyi 23, ja niiden pituus vaihteli yhdestä viikosta kolmeen kuukauteen.