Hallitus on päättänyt rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella.
Hallituksen esitystä valmistelevan opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan subjektiivisen oikeuden rajaaminen esitetyllä tavalla merkitsisi perheiden asettamista eriarvoiseen asemaan sen perusteella, mistä syystä vanhempi on kotona. Ministeriön mukaan työttömien vanhempien ja erilaisilla perhevapailla olevien vanhempien asettaminen keskenään eriarvoiseen asemaan on kyseenalaista, koska osa perhevapailla olevista on tosiasiassa myös työnhakijoita.
Esitys asettaa myös lapset eriarvoiseen asemaan vanhempien aseman ja syntyvien sisarusten perusteella. Ministeriön mielestä subjektiivisen oikeuden rajaaminen on ongelmallista perustuslain yhdenvertaisuuspykälän (6 §) kannalta.
Ministeriö huomauttaa myös, että sosiaalisten perusteiden kriteerit pitää määritellä, eikä uudistus saa johtaa siihen, että kokoaikaista päivähoitopaikkaa joudutaan hakemaan esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuden kautta.
Lisäksi rajoitetun päivähoidon piiriin kuuluvilla pitää ministeriön mukaan olla sama oikeus hoitoajan joustoon osa-aikaisuuden sisällä kuin muilla päivähoidon käyttäjillä, ja asiakasmaksut on suhteutettava hoitoaikaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen mukaan asian valmistelu jatkuu ministeriössä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Rajaus kulkee käsi kädessä kotihoidontuen puolittamisen kanssa.
Etävanhemmalle ehkä kotihoidontukea
Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että kotihoidontukea voi saada jatkossa vain, jos vanhempi hoitaa itse lasta. Tukea voi saada edelleen yhteensä noin 26 kuukaudelta, kun lapsi on iältään 10 kuukautta – 3 vuotta.
Tuen puolittaminen tarkoittaa sitä, että kumpikin vanhempi voi saada tukea enimmillään noin 13 kuukaudelta edellyttäen, että molemmat hoitava lasta vuorollaan tämän pituisen ajan.
Nykyisestä poiketen tukea ei enää makseta, jos lasta hoitaa isovanhempi tai jos avopuoliso hoitaa puolisonsa lasta. Sen sijaan ministeriö esittää, että tukea voisi ehkä maksaa myös etävanhemmalle, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu, mutta joka on lapsen huoltaja sillä edellytyksellä, että etävanhempi hoitaa lasta kotona.
Uudistus koskee vain kotihoidontukea. Yksityisen hoidon tuki säilyy entisellään. Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa perheen palkkaamalle hoitajalle tai yksityisen päivähoidon tuottajalle.
Kunnilla säilyy oikeus maksaa kotihoidontuen lisää.
Päivähoitokustannukset kasvaisivat
Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että kuntien päivähoitokustannukset kasvaisivat 145 miljoonaa euroa, koska isät eivät todennäköisesti jää kotiin hoitamaan lasta nykyistä enempää. Toisaalta lastenhoidontukien kustannukset vähenisivät 62 miljoonaa euroa, koska kotihoidontukikuukausia jäisi käyttämättä.
Uudistuksen arvioidaan lisäävän työttömyysturvan kustannuksia 49 miljoonaa euroa, koska kaikilla kotihoidontuella olevilla äideillä ei ole työpaikkaa, vaan he ilmoittautuisivat työttömiksi työnhakijoiksi.
Kestävyysvajeen näkökulmasta kotihoidontuen puolittamisen odotetaan edistävän naisten työllisyyttä, lyhentävän urakatkoja ja parantavan ura- ja palkkakehitystä.
Hallituksen esitys kotihoidontuen muuttamisesta annetaan budjettilakina 2014. Silloin tarkastellaan myös uudistuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kotihoidontuen uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta 2015. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus tulisi voimaan jo aiemmin, 1. tammikuuta 2015.