Kannustinloukut keskittyvät niille, joiden sosiaaliturvan taso on lähellä heidän ajateltavissa olevaa palkkaansa. Näin on erityisesti lapsiperheillä.
Kannustinloukkutyöryhmän mukaan lapsiin kohdistuvat helpotukset on tehokkaampi toteuttaa varhaiskasvatusmaksujen kuin vähennysten kautta.
Päivähoitomaksuihin liittyviä kannustinloukkuja voidaan lieventää vaihtoehtoisin tavoin. Parhaan hyötysuhteen mallissa varhaiskasvatuksen maksuprosenttia alennettaisiin kahden ja kolmen hengen perheillä 7,9 prosenttiin. Se vähentäisi maksutuloja noin kuudella miljoonalla eurolla ja laskelmien mukaan toisi noin 600 työllistä lisää.
Toisen lapsen maksun alentaminen 50 prosenttiin ensimmäisen lapsen maksusta alentaisi maksutuloja noin 42 miljoonalla eurolla vuosittain ja parantaisi työllisyyttä noin 2 300 henkilöllä.
Parhaan hyötysuhteen mallissa maksualennukset toisivat yhteensä 2 900 työllistä lisää. Kustannuksia syntyisi 48 miljoonaa euroa.
Alennusten kohdentaminen voimakkaasti sellaisille väestöryhmille, jotka pääosin jo käyttävät varhaiskasvatusta ja joiden kannustinongelma on pienempi, on vähemmän tehokasta.
Työryhmä on laskenut myös vaihtoehdon, jossa maksualennus rahoitettaisiin varhaiskasvatuksen maksukehikon sisältä. Laskelmassa varhaiskasvatusmaksuja on alennettu pienituloisilla ja nostettu suurituloisilla. Tässä mallissa työllisyysvaikutus jää kuitenkin lievemmäksi kuin mallissa, jota ei rahoiteta järjestelmän sisältä.
Tuloverotus on työryhmän mukaan tylppä ase kannustinloukkujen purkamiseksi. Verokevennykset kohdistuvat laajalle tulonsaajajoukolle ja siksi tuloverotuksen keventäminen on suhteellisen kallis tapa purkaa loukkuja.
Kotihoidontuen leikkaaminen kasvattaa julkisia menoja
Kotihoidontuen lyhentämisestä on keskusteltu erityisesti pienten lasten äitien työllisyyttä parantavana keinona.
Kannustinloukkutyöryhmän mukaan kotihoidontuen lyhentäminen parantaa merkittävästi työllisyyttä, mutta yksittäisenä toimenpiteenä se ei paranna julkisen talouden rahoitustasapainoa ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Kotihoidontuen lyhentäminen nostaa työllisyyttä ja vaikuttaa sitä kautta positiivisesti julkisen talouden tasapainoon, mutta samalla varhaiskasvatuksen kustannukset ja oikeus työmarkkinatukeen lisäävät menoja.
Kotihoidontuen lyhentäminen voi kasvattaa työmarkkinatuen saajien määrää, koska työmarkkinatuessa ei ole ollut vuoden 2013 jälkeen tarveharkintaa suhteessa puolison tuloihin. Työmarkkinatuki voi olla tasoltaan korkeampi kuin kotihoidontuki kuntalisän suuruudesta riippuen. Kotihoidontuen lyhentämisen seurauksena osa kotihoidontuen menettäjistä saattaisi siirtyä työmarkkinatuelle.
Työryhmän mukaan vaikuttaa siltä, että varhaiskasvatuskustannukset kasvaisivat merkittävästi suhteessa työllistymisestä seuraaviin positiivisiin vaikutuksiin. Työryhmän tausta-aineistosta löytyvän laskelman mukaan kotihoidontuen leikkaaminen koskemaan vain alle 2-vuotiaita ja heidän sisaruksiaan merkitsisi julkiselle sektorille noin 120–138 miljoonan euron kustannuksia.
Työryhmän mukaan kotihoidontuen lyhentäminen kasvattaisi kyllä työllisyyttä, mutta sen rinnalla työmarkkinatuen ehtoja olisi muutettava ja varhaiskasvatuksessa tulisi etsiä vaihtoehtoisia varhaiskasvatusmuotoja ja tilakustannuksia säästäviä vaihtoehtoja.
Kannustinloukkutyöryhmä ei tehnyt esityksiä hallitukselle, vaan piti tarpeellisena selvittää lisää asumisen tukia sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvien tukia ja työttömyysturvaa. Hallitus tekee päätöksiä huhtikuun lopun puolivälitarkastelussa.