Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistää epäilyt siitä, että valmisteilla oleva maakunta- ja soteuudistus saattaisi heikentää Suomen kriisi- ja poikkeusolojen valmiutta. Asia nousi esiin Ylen jutussa, jossa oli haastateltu Huoltovarmuuskeskuksen johtajaa Jyrki Hakolaa.
Nergin mukaan turvallisuusympäristön muutos valmius- ja varautumiskriteereineen on otettu huomioon maakunta- ja soteuudistukseen liittyvässä lainsäädännössä, joka on paraikaa eduskunnassa. Nerg toimi itse puheenjohtajana työryhmässä, joka pohti maakuntien valmiutta ja varautumista kriisitilanteisiin ja joka julkaisi tähän liittyvän raporttinsa toukokuussa 2017.
Nergin mukaan ei ole epäilystä siitä, etteivätkö varautumiseen ja valmiuteen liittyvät kriteerit olisi samoja, oli palvelun tuottajana sitten jatkossa julkinen tai yksityinen toimija.
– Tässä yhteydessä loimme myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tiukat kriteerit sille, että jos yksityinen sektori tuottaa vaikkapa ensihoidon palveluja, samanlaiset valmius- ja varautumisvelvoitteet koskevat niin julkista kuin yksityistäkin sektoria, Nerg kertoo.
Nergin mukaan ”jos joku tässä (maakunta- ja sote)lainsäädännössä on erityisen hyvin huomioitu, se on juuri tämä turvallisuusympäristön muutoksen vaatima varautumisaste”. Työryhmän näkemykset ja velvoitteet tähän liittyen on viety osaksi maakunta- ja sote-järjestämislakeja.
– Jos pidämme kiinni näistä pykälistä perusteluineen, silloin vaara on niin sanotusti hoidossa. Mutta jos tämä uudistus tai osa siitä kaatuu, silloin vaara voi tulla eteen, Nerg huomauttaa.
Lue myös: ”Väite soten piiloagendasta on minulle täysin absurdi”