Hallituksen pakkolakiesityksiä vastustavat palkansaajajärjestöt ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, jossa valmistellaan hallituksen lakiesitysluonnokset.
Akavan työelämäasioista vastaava johtaja Maria Löfgren korostaa, ettei Akava ole valmisteluun osallistumisesta huolimatta hyväksynyt pakkolakeja.
– Sekin olisi ollut ihan varteenotettava vaihtoehto, että me emme osallistu valmisteluun. Vaikka on ihan selvää, että me emme tule mitään hyväksymään ja samanaikaisesti valmistelemme eriävää mielipidettä, olemme ajatelleet, että osallistumalla tekniikkapuoleen karmivista vaihtoehtoista toteutuisi vähiten karmiva vaihtoehto hallituksen esitykseen, Löfgren sanoo. Hän edustaa Akavaa työryhmässä.
Löfgren kertoo, että prosessi on ollut tiukasti poliittisessa ohjauksessa yksityiskohtia myöten, ja työmarkkinajärjestöjen roolina on ollut ottaa vastaan ohjeet. Lakiluonnokset on valmisteltu hallituksen eduskunnalle antaman tiedonannon pohjalta.
Osalla muutokset jäisivät pysyviksi
Akavan lakimiehen näkemyksen mukaan pakkolakien määräaikaisuudella ei varmisteta lakien perustuslainmukaisuutta. Vaikka lait menisivät läpi perustuslakivaliokunnassa ja niistä käynnistettäisiin kansainvälisiä valvonta- ja oikeudenkäyntimenettelyjä, niin Löfgrenin mukaan niistä ei ehdi tulla ratkaisuja ennen kuin kolmen vuoden määräaikaisuus on kulunut loppuun.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi kesänä, mutta muutokset työehtoihin tulisivat voimaan vasta uusien työehtosopimusten myötä eri aikoihin eri aloilla.
Työehtojen osalta muutokset tulisivat laintasolla pysyvästi voimaan, mutta toisin sopimiskielto olisi voimassa määräajan. Lainsäädännöllä on tarkoitus määrätä yläraja, joka poistuisi kolmen vuoden jälkeen. Niillä työntekijöillä, joilla ei ole työehtosopimusta, vaan työehdot määräytyvät suoraan lain nojalla, muutokset jäisivät pysyviksi.
– Tuokin on lievästi sanottuna ongelmallinen asia. Koko lakipaketti on niin monimutkainen kuvio. Osa laeista toteutetaan määräaikaisena. Erilaiset voimaantulosäännökset ja niiden kumoaminen tapahtuu monimutkaisen mekanismin kautta. Ihmettelen, miten pienet yritykset pärjäävät tämän pykäläviidakon kanssa.
Lomarahaan 35 prosentin katto
Työehtosopimuksissa sovittu lomaraha päätettiin säätää lailla kaikille, jotta sitä voitaisiin sen jälkeen leikata. Työryhmässä lomaraha on muuttunut lomaltapaluukorvaukseksi.
– Tuoreimman tiedon mukaan lomaltapaluukorvaus tulee lakiin, mutta siitä voidaan henkilökohtaisella työsopimuksella poiketa. Laki ei tule koskemaan vanhoja työsopimuksia, vaan ainoastaan niitä, jotka solmitaan lain voimaantulon jälkeen. Lomaltapaluukorvauksen suuruus määriteltäisiin niin, että se on 35 prosenttia lomapalkan suuruudesta. Siitäkin voidaan työsopimuksella sopia toisin.
Sama 35 prosenttia vuosilomapalkasta tulisi nykyisten työehtosopimuksessa sovittujen lomarahojen ylärajaksi kolmen vuoden ajaksi. Lomarahat ovat nykyisin yleensä 50 prosenttia vuosilomapalkasta.
Vuosilomia leikataan siten, että työehtosopimuksilla saadaan sopia enintään kolmen arkipäivän loman ansainnasta loman määräytymiskuukautta kohden. Myös sitä joudutaan tarkastelemaan, lasketaanko lauantait lomapäiviksi, jotta vuosilomajakso ei ole kuutta viikkoa pidempi.
– Käytännössä tämä johtaa pitkien palvelussuhteen kestoon sidottujen vuosilomien leikkaantumiseen erityisesti julkisella sektorilla. Toki tällaisia myös yksityisellä sektorilla on.
Arkipyhänä töihin tai palkka pienenee
Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi. Hallituksen tahtotilana on ollut, että työaika pitenee arkipyhien verran. Se tarkoittaa keskimäärin 1,7 päivää, koska loppiainen osuu välillä viikonloppuun.
– Koska tarkoituksena on ollut työajan pidentäminen, käytännössä työnantajan pitäisi järjestää korvaava työaika jonain muuna ajankohtana. Mikäli se ei ole mahdollista, ilmeisesti tarkoituksena on, että palkka pienenee.
Monella alalla arkipyhää ei pystytä järjestämään työpäiväksi, koska arkipyhät ovat jatkossakin kirkollisia juhlapyhiä. Kirkolliset juhlapäivät on säädetty kirkkolaissa, eikä hallituksella ole toimivaltaa muuttaa kirkkolakia.
Sairausloman palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspäivä on palkaton ja sen jälkeen kahdeksana seuraavana päivänä palkasta leikataan 20 prosenttia.
– Jos sairastuu kesken työvuoron, se ehkä olisi vielä palkallinen.
Joillain aloilla palkka maksetaan laskennallisesti jokaiselta viikonpäivältä, myös lauantailta ja sunnuntailta, jolloin ei kuitenkaan olla töissä. Auki on vielä, mitä karenssipäivä tarkoittaa sellaisten työjärjestelyjen osalta.
– Jos sairastut perjantaina ja olet lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön lauantain, sunnuntain ja maanantain, niin onko neljäs sairauspäivä ensimmäinen karenssipäivä eli palkaton päivä?
”Joka ikinen toivoo työmarkkinaratkaisua”
Työnantajan maksamasta muutosturvavalmennuksesta ja työterveyshuollon jatkumisesta kuuden kuukauden ajan irtisanomisen jälkeen on tarkoitus tehdä pysyviä lakeja. Nekin edellyttävät verolakien muuttamista, jottei muutosturvasta ja työterveyshuollosta tule verotettavaa etuutta palkansaajalle.
Perhevapaiden kustannusten tasaamisesta työnantajien kesken ei ole ollut työryhmässä mitään puhetta, vaan valmistelu tehdään jossain muualla.
Lakipaketin vaikutusten arviointi esimerkiksi työllisyysvaikutusten osalta on Löfgrenin mukaan vasta alkutekijöissään, ja laskelmien puuttuminen saattaa viivästyttää lakipaketin lausuntokierrokselle lähtöä. Tavoitteena on, että lakiesitysten sisältö on valmis perjantaina.
– Luulen, että ihan joka ikinen osapuoli tällä hetkellä toivoo, että saataisiin työmarkkinaratkaisu, jotta päästäisiin tästä pakkolakipaketista. Tämä on ihan mahdoton, Löfgren sanoo.
Palkansaajajärjestöt Akava, STTK, SAK ja työnantajia edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kuntatyönantajat ovat tunnustelleet työmarkkinaratkaisun mahdollisuutta jo pidemmän aikaa. Neuvotteluiden odotetaan pääsevän vauhtiin sen jälkeen, kun hallitus linjaa, miten se aikoo toteuttaa paikallisen sopimisen uudistamisen. Mikäli järjestöt pääsevät sopimukseen korvaavasta kilpailukykypaketista, hallitus ei vie pakkolakeja eteenpäin.