Kokoomuskuplan sisään murtautuminen ei ollut helppoa. Viesti yrittäjyydestä, ”ilmaisen rahan” ja velkaantumisen vaaroista – se upposi. Sitten oli toinen puoli, joka ajoi kauemmas.
Snobismi, Muhis Azizi sanoo suoraan. Ihmiset vaikuttivat rikkailta. Korkeasti koulutetuilta.
– Kamppailin itseni kanssa, kun olen tällainen pakolainen, mahdunko mukaan kokoomukseen. Sitten ajattelin: tykkään rajojen rikkomisesta. Ja tässä sitä nyt ollaan, kuvaa Azizi, joka on istunut vuodesta 2012 lähtien Turun kaupunginvaltuustossa.
Ennen kokoomukseen liittymistä Azizi oli käynyt SDP:nkin tilaisuuksissa. Siellä taas tökki ”uhriutuminen”. Tulijaan suhtauduttiin liian ”lepsusti”:
– Minulle sanottiin, että voi kun sä olet ihana maahanmuuttaja. Ja mä en tykkää sellaisesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ottavat kädestä kiinni, vievät merelle ja opettavat kalastamaan. Ei niin, että kala tuodaan valmiiksi pöytään.
Paratiisiin Paraisille
Onko tämä se paratiisi, josta puhutaan? Näin 10–11 -vuotias Muhis oli kysynyt ”iskältä”, kun seitsenhenkinen perhe oli saapunut vuonna 1997 Söderbyntiellä sijaitsevaan kerrostalokolmioon Paraisille.
Jääkaappi oli täynnä ruokaa ja hanasta tuli sekä kylmää että kuumaa vettä. Sängyt oli pedattu valmiiksi.
Muhisin tarkka syntymäpäivä ei ole tiedossa, koska hän syntyi Irakin ja Iranin välisellä rajalla pakolaisleirillä, jonne muslimitaustainen kurdiperhe oli paennut sotaa.
Suomeen he tulivat kiintiöpakolaisina. Kotimaataan Irania Azizi ei ole koskaan nähnyt.
Myöhemmin perhe muutti Turkuun, missä Azizi aloitti lukion. Se jäi kesken.
– Elin vaikeaa elämää, jossa kamppailin oman ja suomalaisen kulttuurin välimaastossa.
Sitten hyvä ystävä patisti, että ”Muhis, tuollainen elämä ei voi jatkua”. Azizi lähti opiskelemaan. Ensin kääntäjäksi. Sitten kulttuurituottajaksi. Maahanmuuttoasiantuntijaksi.
Paraikaa hän työskentelee asiakaspalvelupäällikkönä International House Turku -maahanmuuttoyksikössä. Perheeseen kuuluvat avovaimo ja kolme kouluikäistä poikaa.
[rev_slider slidertitle=”Muhis-Azizi-02″ alias=”Muhis-Azizi-02″]
Muhis Azizi rentoutuu kalastamalla Turun saaristossa. Saaliista pääsevät nauttimaan ystävät.
Veli kuuluisa tiktokkaaja
Muutkin sisarukset ovat löytäneet paikkansa työelämässä. Veli Khaled on tullut suurelle yleisölle tutuksi veljesten kebab-pizzeriaa käsittelevistä Tiktok-videoista.
Muhis Azizi sanoo ymmärtävänsä hyvin maahanmuuttajataustaisten nuorten kipuilua. He ovat puun ja kuoren välissä.
– Suomalainen yhteiskunta ei ota heitä kunnolla vastaan, vaikka he ovat käyneet täällä koulunsa ja osaavat täydellistä suomea. Toisella puolen taas on oma yhteisö, joka pitää heitä liian integroituneina.
Turussa vastikään käynnistyneen International House -maahanmuuttoyksikön perusideana on Azizin sanoin ”käsitellä kaikki maahanmuuttajien asiat a:sta ö:hön.”
Työllistää ja kouluttaa heitä työllistymään. Haasteet tulevat kahdesta suunnasta:
– Ensinnäkin on suunta, jossa maahanmuuttajan pitäisi oppia enemmän suomen kieltä ja talon tavoille. Toinen suunta on työnantaja, jonka pitäisi ymmärtää, miten monikulttuurisuus on rikkaus. Ja että maailma ja Suomi ovat menossa tähän suuntaan, halusimme tai emme.
Kalastus ja Petteri Orpo
Suomessa kynttilä palaa molemmista päistä. Väestö ikääntyy eikä lapsia synny tarpeeksi tätä paikkaamaan. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan – ”väkisinkin”.
Robotit eivät kykene vaihtamaan vaippoja. Tarvitsemme niin bussikuskeja, siivoojia kuin korkeasti koulutettuja osaajiakin. On isänmaan ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tappio, jos käännämme heille selkämme. Tai Suomi ei enää kiinnosta.
Muhis Azizi uskoo, että perussuomalaisten johdossakin edellä mainitut faktat tiedostetaan. Tiukka maahanmuuttolinja on tuonut toistaiseksi kannatusta. Azizi uskoo muutokseen, kun realiteetit kansan syvissä riveissä vähitellen tulevat tutuiksi.
Kun kokoomus julkaisi kesällä kotoutuslinjauksensa, Muhis Azizi oli yksi taustalla kuulluista asiantuntijoista. Ohjelmassa muun muassa katsotaan, että humanitäärisistä syistä tänne tulleiden velvollisuuksia kotoutumisessa tulisi lisätä.
– Joissain piireissä tätä on tulkittu rajuksikin suunnitelmaksi, mutta ohjelmalla tarkoitetaan maahanmuuttajille pelkästään hyvää. Meillä täytyy olla ihmisiä, jotka osaavat itse kalastaa.
Taas kalastusvertaus. Eikä se ole sattumaa. Azizi on intohimoinen kalastaja. Petteri Orponkin kanssa tulee puhuttua lähinnä kalastuksesta. Tässä vaiheessa puhelinhaastattelua myös selviää, että Azizi on istunut koko ajan autossa – matkalla minnepä muualle kuin kalastamaan.
– Rakastan kalastamista! Se on psykologista hoitoa aivoilleni.