Ukrainan sota ja siihen liittyvät Venäjälle asetetut talouspakotteet vaikuttavat suomalaisiin metsäalan yrityksiin monin tavoin, ennustaa Pellervon taloustutkimus.
Korkeiden hintojen ansiosta Suomen metsäteollisuuden viennin arvo nousi viime vuonna reiluun 13 miljardiin euroon, mikä hipoi vuoden 2018 huippua.
Tänä vuonna viennin arvo vähenee noin kuusi prosenttia. Kehitykseen liittyy sodan vuoksi suurta epävarmuutta, ja tilanne vaihtelee tuotteittain, ennusteessa todetaan.
Paperin ja sellun viennin arvo laskee, mutta kartongin, sahatavaran ja vanerin nousee. Tilanteeseen vaikuttavat sodan lisäksi muutkin tekijät, kuten työtaistelu UPM:n tehtailla, kapasiteetin muutokset ja Kiinan koronatilanne.
PTT:n tuoreen ennusteen mukaan sellun kysyntä Euroopassa on vahvaa, ja hinnat ovat ainakin hetkellisesti pysyneet korkealla. Suomalaisen selluntuotannon pulmana on kuitenkin venäläisen koivukuidun tuonnin loppuminen.
Vuonna 2020 Suomen selluteollisuus käytti noin 5,2 miljoonaa kuutiota ulkomailta tuotua lehtikuitupuuta, josta merkittävä osa tuli Venäjältä.
– Tällaisen määrän korvaaminen ei ole aivan yksinkertaista. Todennäköisesti ratkaisuja haetaan lisäämällä tuontia muista Itämeren maista, vahvistamalla kotimaista kuitupuun hankintaa sekä muuntamalla koivusellua tuottaneita sellulinjoja havusellun tuotantoon, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell tiedotteessa.
Lisäaikaa uusien hankintaketjujen rakentamiseen antaa se, että selluteollisuuden puuntarve vähenee hetkellisesti työtaistelun ja Veitsiluodon tehtaan sulkemisen vuoksi. Tosin jo 2023 sekä sellun tuotantoa että vientiä kasvattaa Kemin uusi biotuotetehdas.
– Toinen iso kysymysmerkki on Kiina, joka on Suomelle tärkein sellun vientimaa. Yhä jatkuva koronapandemia tuo kitkaa Kiinan teollisuuteen ja sellun kysyntään. On myös epäselvää, pystyykö Venäjä valtaamaan lisää osuutta Kiinan sellu markkinoista, Marjo Maidell sanoo.
Tällä hetkellä graafisten papereiden kysyntä on tarjontaa suurempaa. Tarjonta on supistunut tuotantokapasiteetin leikkausten, logistiikan ongelmien, työtaistelun ja tuotantopanosten hintojen nousun takia. Vaikka paperin vienti Suomesta Venäjälle katkeaa, uudet ostajat löytyvät todennäköisesti helposti.
– Vaikka eri paperilaatujen kysyntä on hyvää ja hinnat ovat nousussa, kannattavuus on silti koetuksella selvästi nousseiden tuotantokustannusten takia, Maidell sanoo.
Myös sahatavaran tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Eurooppaan päättyi Ukrainan sodan seurauksena. Viime vuonna maat toivat EU:hun sahatavaraa 7,7 miljoonaa kuutiometriä, yli kolmanneksen kaikesta EU-maiden ulkopuolisesta tuonnista.
– Kilpajuoksu venäläisen sahatavaran korvaamiseksi lisää suomalaisen sahatavaran kysyntää reippaasti kuluvana keväänä ja tulevana kesänä, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.
Syksyllä sahatavaran markkinatilanne muuttuu, koska venäläisten rakennusmateriaalien tuonnin loppuminen nostaa rakennuskustannuksia. Tämän vuoksi jo suunniteltuja rakennushankkeita saatetaan lykätä tai perua kokonaan, mikä heikentää sahatavaran kysyntää.