Ruotsin tulevassa liittoutumisselvityksessä ehdotetaan harkittavaksi, että yhteistyötä Yhdysvaltojen armeijan kanssa lisätään. Naton jäsenyyteen ei kuitenkaan suhtauduta suopeasti.
Ruotsin selvityksestä perillä oleva lähde kertoo Politicolle, ettei elokuussa julkaistavassa raportissa ”edes vihjata Nato-jäsenyydestä”.
Ruotsin selvityksessä tarkastellaan Naton lisäksi maan muitakin puolustussuhteita. Arvion tekee pitkän linjan diplomaatti Krister Bringéus.
Lähteiden mukaan raportissa huomautetaan muun muassa, että riski Ruotsin joutumisesta sotaan kasvaisi, jos Baltian maihin hyökättäisiin.
Tämän uskotaan johtavan siihen, että konfliktin osapuolet pyrkisivät saamaan haltuunsa Ruotsille kuuluvan strategisesti tärkeän Gotlannin saaren Itämeressä.
Erittäin varovasti Natoon suhtautuvaa raporttia luonnehditaan nyökkäykseksi maan Nato-kriittiselle ilmapiirille.
Venäjä on vihjannut useaan otteeseen reagoivansa vahvasti Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov huomautti hiljattain Moskovan ryhtyvän ”tarpeellisiin toimenpiteisiin”, mikäli Ruotsista tulee puolustusliiton jäsen.
”Hallitus halusi välttää Nato-raportin kaikin keinoin. Tämä selvitys Ruotsin kaikista turvallisuusliitoista on kompromissi opposition kanssa”, eläkkeellä oleva suurlähettiläs Sven-Olof Petersson kommentoi Politicolle.
Ruotsin hallituspuolueet, sosiaalidemokraatit ja vihreät, vastustavat Nato-jäsenyyttä. Oppositiosta kaikki paitsi ruotsidemokraatit ja vasemmisto tukevat jäsenyyttä.
Nato-jäsenyyden suosio kansan parissa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2012 Naton jäsenyyttä kannatti vain 17 prosenttia. Vuonna 2014 kannatus oli jo 31 prosenttia.
Som-instituutin tuoreessa mielipidemittauksessa 37 prosenttia vastaajista kannatti jäsenyyttä ja 31 vastusti. 60 prosenttia vastasi kuitenkin erillisessä kysymyksessä haluavansa Ruotsin pysyvän edelleen liittoutumattomana.
Politicon lähteiden mukaan Ruotsin hallitus tulee vähättelemään Bringéusin raportin merkitystä, kun se julkaistaan.
Hallituksen kerrotaan jo päättäneen, ettei Natoon aiota hakea. Jopa tiukoista Venäjä-lausunnoistaan tunnetun puolustusministeri Peter Hultqvistin kerrotaan olevan sitä mieltä, että puolustusliiton jäsenyys menisi jo liian pitkälle
Suomen ulkoministeriön asettaman Nato-työryhmän selvitys julkaistiin huhtikuussa. Siinä suositellaan, että Suomi ja Ruotsi päättäisivät mahdollisesta jäsenyyden hakemisesta yhdessä.