Työmarkkinajärjestöt jatkavat eläkeneuvotteluita tänään maanantaina kello 13 tuumaustauon jälkeen. Eläkeneuvottelut katkesivat viime viikon keskiviikon ja torstain välisenä yönä.
Neuvotteluita jumittaa edelleen se, miten eläkeikä kehittyy vuoden 2025 jälkeen, vaikkei asia varsinaisesti kuulukaan eläkeuudistuksen alkuperäiseen toimeksiantoon. Ennen kuin tämä lukko saadaan avattua, eläkeneuvotteluissa ei päästä jatkamaan neuvotteluita varsinaisesta eläkeuudistuksesta, jonka tavoitteena on, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen 2025 mennessä.
Valtio vaatii, että eläkeiän tulisi nousta vuoden 2025 jälkeen elinajanodotteen kasvaessa. Palkansaajajärjestöt eivät ole valmiita hyväksymään sitä, että eläkeikä nousisi automaattisesti elinajanodotteen kasvaessa. Valtio on esittänyt, että jos elinajanodote kasvaa esimerkiksi kolmella kuukaudella, eläkeikä nousisi kahdella kuukaudella.
Verkkouutisten tietojen mukaan palkansaajajärjestöt ovat tuumaustauon aikana laatineet yhteisen esityksen siitä, mitä tapahtuu vuoden 2025 jälkeen. Palkansaajajärjestöjen esityksen mukaan eläkeikä ei nousisi automaattisesti, mikäli muut mittarit ovat niin sanotusti plussan puolella. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työllisyysaste on vuonna 2025 esimerkiksi viisi prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, verotulot ovat korkeammalla tasolla ja kestävyysvaje on nykyistä pienempi. Mikäli muut mittarit olisivat miinuksella, silloin eläkeikä nousisi automaattisesti.
Perälauta olisi se, että todellinen tilanne arvioitaisiin ennen kuin mahdollisesti mentäisiin automaattiseen eläkeiän nostoon.
Verkkouutisille arvioidaan, että mikäli palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt pääsevät keskenään yhteisymmärrykseen vuoden 2025 jälkeisestä ajasta, valtion voi olla vaikea olla hyväksymättä esitystä. Muutoin lainsäästäjät joutuvat kantamaan itse vastuun ja päättämään, miten eläkeikä nousee vuoden 2025 jälkeen.
Vaikka neuvottelulukko saataisiin avattua, eläkeneuvotteluissa kulunee vielä muutamia päiviä.