Asiasta voitaisiin palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä sopia parhaillaan neuvoteltavan työmarkkinaratkaisun yhteydessä.
Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että palkansaaja- ja työnantajaliitot ovat parhaita asiantuntijoita uudistamaan paikallista sopimista alakohtaiset tarpeet huomioiden.
Järjestöt varoittavat, että paikallisen sopimisen lisääminen lainsäädännöllä ei ole vakaan ja oikeudenmukaisen sopimusjärjestelmän ja yleissitovuuden kannalta järkevää.
– Mikäli työpaikkatasolla voitaisiin sopia työehtosopimusten vähimmäisehtojen alittavia sopimuksia, pahimmillaan seurauksena on matalapalkka-alojen hallitsematon kasvu, palkansaajajärjestöt katsovat.
Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää sekä työnantajien että henkilöstön edustajien osaamisen vahvistamista.
– Lisäksi on tarpeen parantaa henkilöstön edustajien oikeutta saada tietoa. Siksi henkilöstön edustuksen lisääminen työpaikkojen hallinnossa on kannatettavaa, palkansaajajärjestöt tähdentävät.
SAK, Akava ja STTK pitävät tärkeänä, että ammattiliitoilla on oikeus valvoa paikallista sopimista myös järjestäytymättömillä työpaikoilla.
– Mahdolliset kiistat on tarkoituksenmukaista käsitellä työtuomioistuimessa, jonka ratkaisuun saakka työpaikalla noudatetaan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.
Järjestöt ovat lisäksi huolissaan ylityökorvausten sijaan maksettavan, paikallisesti sovittavan kiinteän kuukausikorvauksen levittäytymisestä asiantuntijatehtäviin. Käytäntö sulkee yhä suuremman joukon työntekijöitä työaikasuojelun ulkopuolelle.
Palkansaajien keskusjärjestöt luovuttivat perjantaina paikallisen sopimisen kehittämistä koskevan kannanoton työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmille (ps.). Järjestöt esittävät, että paikallisen sopimisen jatkovalmistelu tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi lokakuussa selvitysmies Harri Hietalan raportin paikallisen sopimisen lisäämisestä.