Etujärjestöt tapasivat maan hallituksen tänään talousneuvoston kokouksessa ja antoivat vastineensa hallituksen eilen esittelemästä kilpailukykypaketista.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) kertoi, että palkansaajajärjestöt vetosivat hallitukseen, että pakottava lainsäädäntö vedettäisiin pois. Lisäksi toimia, jotka kohdistuvat julkisen puolen työntekijöihin, palvelualojen naisiin ja vuorotyöntekijöihin, pitäisi lieventää.
– Tämä pakottava lainsäädäntö on kyllä täyttä myrkkyä tässä keinovalikoimassa, Lyly sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.
Lyly ei lähtenyt arvailemaan, tuleeko hallitus asiassa vastaan.
– Kuuntelivat, mutta kuulivatko sitten ja sisäistivätkö tämän, se nähdään sitten, hän totesi.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti heti perään, että pakottavasta lainsäädännöstä ei luovuta.
Tuhosi pohjaa palkkaratkaisulta
Hallituksen kanssa ei sovittu uutta tapaamista, mutta palkansaajajärjestöt aikovat kokoontua huomenna keskenään pohtimaan tilannetta, jota Lyly luonnehti ”täysin poikkeukselliseksi ja historialliseksi”.
– Tällaiset lainsäädäntötoimet, joilla puhutaan sopimisen vapauteen ja rajoitetaan sitä, ja sitten toisaalta haluttaisiin lisää sitä. Tämä on niin ristiriitainen tilanne, että tätä pitää nyt vähän miettiä, miten tähän pitää suhtautua, Lyly sanoi.
Lyly arvioi, että hallituksen ratkaisu tuhosi pohjaa maltilliselta palkkaratkaisulta. Hän povasi seuraavista työehtosopimusneuvotteluista äärimmäisen vaikeita ja uskoi, että niissä haetaan hyvitystä hallituksen toimille.
Hallitus toivoo seuraavallakin työehtosopimuskierroksella maltillista palkkaratkaisua. Jos palkkaratkaisun ja kilpailukykypaketin todetaan parantaneen julkisen talouden tasapainoa 0,5 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2019 tasolla, hallitus peruu 1,5 miljardin euron ehdolliset sopeutustoimet ja alentaa ansiotuloverotusta miljardilla eurolla.
Vielä muutakin sääntelyä?
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.) totesi, että hallitus on tullut työmarkkinapöytään säätelemään työn hintaa.
Fjäder kertoi kysyneensä hallitukselta, tuleeko vielä muutakin sääntelyä.
– Aikovatko he laittaa paikalliseen sopimiseen minimit ja maksimit, Fjäder kyseli.
Fjäderin mukaan hallituksen ratkaisu vaikuttaa kolmikanta- ja työmarkkinailmapiiriin.
– Se on iso työmarkkinapoliittinen kysymys, kun maan hallitus lainsäädännöllä puuttuu sopimusvapauteen, Fjäder totesi.
Myös STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan sillä on iso periaatteellinen merkitys, että sopimusyhteiskuntaa ollaan lähdössä romuttamaan.
– Että estetään sopimusosapuolten vapaa sopiminen lainsäädäntöteitse. Tämä on erittäin merkittävä asia, Palola painotti.
Hän ei uskonut, että siitä seuraa mitään hyvää, kun poliittinen päättäjä tulee työmarkkinapöytään ”pelaamaan sellaiselle kentälle, josta ei ole välttämättä kokemusta”.