Jopa puolet tuesta kiinnostaneista palvelualan yrityksistä kokee kansainvälisyysvaateen mahdollisuuksiaan rajoittavaksi, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan tekemän kyselytutkimuksen alustavista tuloksista.
Viennin lisäämisen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä, mutta samalla on ymmärrettävä, että kotimarkkinoillakin toimivien yritysten kasvua, kilpailukykyä ja tuottavuutta tulee edistää.
– Esimerkiksi julkisessa kehitysrahoituksessa, kuten Business Finland, ei tule olla jatkossa tiukkaa kriteeriä siitä, että tavoitellaanko jollain hankkeella vientiä selventää Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.
– Suomen julkinen talous ei tasapainotu ilman palvelusektorin huomattavaa kasvua, joka saadaan aikaan tuottavuutta kasvattamalla. Palvelualat tuottavat 40 prosenttia BKT:stä ja palveluvienti muodostaa jo lähes kolmanneksen viennistä. Hallituksen tulee nyt viimeistään kääntää katseensa myös palvelualojen kasvun turvaamiseen, vaatii Rauhamäki.
Aineettomat investoinnit saatava kilpailijamaiden tasolle
Suomessa aineettomat investoinnit ovat jääneet jälkeen keskeisistä kilpailijamaista. Aineettomilla investoinneilla tarkoitetaan mm. ohjelmistoja, tietokantoja, dataa, luovia sisältöjä ja immateriaalioikeuksia.
Digitalisaation myötä suomalainen palveluliiketoiminta on osa kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Kasvavia tutkimus- ja kehityspanoksia tulee Rauhamäen mukaan kohdistaa soveltavaan tutkimukseen, teknologian käyttöönottoon, sekä palvelualojen yritysten konkreettisiin tarpeisiin.
– Näin varmistetaan, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä, ja että palvelusektorin potentiaali tuottavuuden ja hyvinvoinnin lähteenä realisoituu täysimääräisesti.
– T&K-toiminta ei yksin riitä. Lisäksi on varmistettava, että syntyy innovaatioita, jotka päätyvät markkinoille uusina tuotteina ja palveluina. On hallitukselta hölmöä toimintaa leikata siitä rahoituksesta, joka eniten toisi kasvua ja tukisi kasvavien T&K-panostusten tulosten kaupallistamista. Kehysriihessä päätetyt leikkaukset Business Finlandin innovaatiotukiin tulee perua, esittää Rauhamäki.
– Lisäksi AV-tuotantokannustimen pysyvästä jatkosta tulee tehdä riihessä päätös. AV-tuotantokannustimen edut ovat todistettuja, silti resurssi on vuosittain uhan alla. Lopuksi nostan esiin matkailun edistämisen. Suomeen suuntautuva matkailu on kehittynyt huonosti verrattuna verrokkimaihin. Visit Finlandin määrärahojen leikkauksia ei tule toteuttaa, vaatii Rauhamäki.