”Pandemia kiihdyttää historian kulkua”

Kansainvälinen tilanne muistuttaa Richard Haassin mukaan ensimmäisen maailmansodan jälkeistä kasvavan epävakauden aikaa.

Arvovaltaista Council on Foreign Relations -ajatushautomoa johtava Richard Haass on jo pitkään ennustanut, että kiihtyvä suurvaltakamppailu, ydinaseiden leviäminen, hauraat valtiot, kasvavat pakolaisvirrat ja voimistuva nationalismi leimaavat kansainvälistä toimintaympäristöä tulevina vuosina yhä selvemmin. Yhdysvaltain roolin maailman johtavana valtiona hän on arvioinut heikkenevän.

– Se, mikä pandemian myötä muuttuu, ei ole kaaos sinänsä, vaan sen laajuus, Haass kirjoittaa nyt Foreign Affairs -lehdessä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ennen nykyistä tehtäväänsä Haass on tehnyt pitkän uran muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeriössä, puolustusministeriössä, kansallisessa turvallisuusneuvostossa sekä presidentti George H.W. Bushin neuvonantajana.

Ihannetapauksessa koronakriisi sitouttaisi hänen mukaansa valtioita kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseen samaan tapaan kuin toisen maailmansodan kokemukset kannustivat vuosikymmenten ajan edistämään rauhaa, hyvinvointia ja demokratiaa. Se merkitsisi nykyistä laajempaa yhteistyötä esimerkiksi tartuntatautien ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, tietoverkkojen pelisääntöjen määrittelyssä ja siirtolaisuuden hallinnassa. Myös joukkotuhoaseiden leviämistä ja terrorismia ehkäistäisiin kansainvälisessä yhteisrintamassa.

– Ei kuitenkaan ole paljon syytä uskoa, että menneisyys toistaisi itseään tämän globaalin hätätilan jälkeen. Nykyinen maailma ei yksinkertaisesti ole muovaamiselle altis. Valta on jakautunut useampiin käsiin – valtiollisiin ja ei-valtiollisiin – kuin koskaan ennen. Konsensusta ei juuri esiinny. Uudet teknologiat ja haasteet ovat päihittäneet kollektiivisen kyvyn niiden suitsimiseen. Millään yksittäisellä valtiolla ei ole sellaista asemaa kuin YK:lla vuonna 1945 oli, Haass sanoo.

”Loppu on historiaa”
Poimintoja videosisällöistämme

Yhdysvalloilla ei Haassin mukaan ole tällä hetkellä edellytyksiä palauttaa itselleen johtavaa roolia kansainvälisissä kysymyksissä. Syynä siihen ovat paitsi Afganistanin ja Irakin pitkien sotien aiheuttama väsymys, myös maan sisäiset ongelmat.

– Jopa siinä tapauksessa, että entisen varapresidentin Joseph Bidenin kaltainen ulkopolitiikan ”traditionalisti” voittaisi marraskuun presidentinvaalit, kongressin ja kansalaisten vastarinta estäisivät täysimittaisen paluun Yhdysvaltojen kansainvälisen roolin vahvistamiseen. Millään muulla maalla – ei myöskään Kiinalla – ole halua eikä kykyä USA:n jättämän tilan täyttämiseen, Haass sanoo.

Kommunismin uhka oli hänen mukaansa se tekijä, joka toisen maailmansodan jälkeen yhdisti amerikkalaiset kylmään sotaan Neuvostoliiton johtamaa blokkia vastaan. Nyt jotkut tutkijat arvioivat, että kamppailu nousevaa Kiinaa vastaan voisi toimia samankaltaisena yhdistävänä missiona. Globaaleihin haasteisiin ei Haassin mielestä kuitenkaan voi vastata ulkopolitiikalla, jonka ytimenä olisi Kiinan vastustaminen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Samaan aikaan on myös edelleen vaikea myydä amerikkalaisille ajatusta siitä, että USA:n ulkopolitiikan keskiöön pitäisi nostaa globaalien ongelmien ratkaiseminen, hän huomauttaa.

Siksi nykytilannetta ei hänen mielestään kannata verrata toisen maailmansodan jälkeiseen vaiheeseen, vaan pikemminkin ensimmäisen maailmansodan jälkimaininkeihin. Silloin Yhdysvallat vetäytyi kansainvälisessä politiikassa taka-alalle ja myllerrys eri puolilla maailmaa lisääntyi.

– Loppu on historiaa, kuten sanotaan, Haass varoittaa.

Mainos