Puoluesihteeri Taru Tujusella (kok.) on selkeä suhtautuminen siihen, kuinka Suomessa päästäisiin nykyisestä talouden kriisistä eteenpäin.
– Minä uskon työhön ja siihen, että lisää työtä on vastaus Suomen hyvinvointiin. Työ on myös vastaus ihmisten hyvinvoinnin lisääntymiseen, Tujunen kertoo Verkkouutisille kokoomuksen SuomiAreenassa järjestämän tulevaisuuskeskustelun jälkeen.
Hänen mukaansa Suomessa ei saisi kriisin keskellä unohtaa myönteistä suhtautumista sekä on tarvetta keskittyä asioihin, joissa suomalaiset ovat hyviä. Lisäksi tarvitaan kykyä tehdä rohkeita päätöksiä ja uudistua
Satonen lisää työaikaa
Suomen Yrittäjät vaativat keskiviikkona toimitusjohtaja Jussi Järventauksen suulla kilpailukyvyn parantamista lomarahoista ja niin sanotuista pekkaspäivistä luopumalla. Viikoittaista työaikaa ehdotettiin lisättäväksi nykyisestä keskimääräisestä 37,5 tunnista.
Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen jättäisi lomaraha-asian suoralta kädeltä työmarkkinaosapuolten keskusteltavaksi. Hän kuitenkin kannattaa viikoittaisen työajan lisäämistä kahdella tunnilla, jos se ”koplataan” yhteen vähintään inflaatiotason hyvittäviin palkankorotuksiin.
– Kun kilpailukykyä pitää joka tapauksessa parantaa, on parempi lisätä työaikaa, mutta tehdä vähintään inflaatiota vastaavat palkankorotukset. Näin palkansaajien toimeentulo ei pienenisi. Tämä olisi järkevintä, koska jokin iso uudistus on tehtävä. Muuten pk-yritykset ovat ongelmissa, Satonen kertoo.
Satonen muistuttaa myös, että työajan lisääminen 39,5 tuntiin lisäisi päivittäistä työaikaa alle puoli tuntia, mutta olisi vaikutuksiltaan huomattava. Suomi nousisi Satosen mukaan keskimääräisissä työajoissa länsieurooppalaiselle keskitasolle. Koska ostovoima pysyisi vähintään nykytasolla, suomalainen palvelusektori ei kärsisi.
– Paras tapa työllisyyden kannalta on pidentää työaikaa. Tämä ei ole iloinen ratkaisu, mutta se on kuitenkin palkan pienentymisen tai työpaikan menettämisen rinnalla parempi ratkaisu.
Taru Tujunen muotoilee kantansa työaikakysymykseen vielä tässä vaiheessa Arto Satosta varovaisemmin.
– Haluaisin kuulla myös esitettävän uudistuksia siitä, miten suomalaisten uskoa työhön parannetaan ja miten suomalaisten työhyvinvointia parannetaan. Kansantaloudellisen keskustelun käyminen ilman yksilönäkökulman ottamista esiin, tuntuu yksipuoliselta, Turunen pohtii.