Kokoomuksen eduskuntaryhmä muistuttaa, että ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa, mutta myös maahanmuuttopolitiikkaa.
– Jos maahanmuutto huolestuttaa, kannattaa kiinnostua ilmastopolitiikasta, totesi kansanedustaja Pauli Kiuru kokoomuksen ryhmäpuheessa keskiviikkona. Eduskunta keskusteli valtioneuvoston selonteosta, joka koskee keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa vuoteen 2030.
Kiuru muistutti, että maailmassa on kymmeniä miljoonia pakolaisia ja ilmastonmuutoksen myötä tilanne voi pahentua nopeammin kuin osataan edes kuvitella. Ilmastonmuutos, väestönkasvu, maaperän köyhtyminen, poliittinen epävakaus, romahtaneet valtiot ja konfliktit kytkeytyvät hänen mukaansa toisiinsa.
– Mikään maa ei ole vaikutuksille immuuni. Mikään aita tai muuri ei pysäytä sään ääri-ilmiöitä ja vedenpinnan nousua. Ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava politiikan keskiössä, Kiuru sanoi.
Hallituksen talousarvioesityksessä katsotaan Kiurun mukaan rohkeasti tulevaisuuteen. Ilmastonmuutosta torjutaan toteuttamalla parlamentaarisen työryhmän esitykset liikenteen päästövähennyksistä. Puurakentamista nopeutetaan ja energiateknologian investointeja vauhditetaan.
Kiuru muistutti, että Suomen ympäristöön ja ilmastoon liittyviä ponnisteluja on myös arvosteltu kustannuksista ja saadusta hyödystä.
– Emme voi kuitenkaan pysäyttää väistämätöntä kehitystä. Uudistumista kaihtavat yritykset väistyvät niiden tieltä, jotka ovat sisäistäneet ilmastonmuutokseen liittyvät globaalit mahdollisuudet, hän vakuutti.
Uutta liiketoimintaa voidaan hänen mielestään luoda ilmaston kannalta kestävästi ja hyvinvointiamme lisäävästi. Toinen tapa on vähätellä tutkittua tietoa, pyrkiä suojelemaan saastuttavia toimintamalleja ja lopulta taantua menneisyyden hyvinvointivaltioksi.
Valtion ohella kunnilla, yrityksillä ja kansalaisilla on Kiurun mukaan oma vastuunsa ilmastopolitiikan onnistumisesta.
– Tarvitaan koulutusta ja opastusta, kannustavia veropäätöksiä ja esimerkiksi rakentamiseen liittyvää mahdollistavaa lainsäädäntöä, hän esitti.