Sosiaalioikeuden emeritusprofessorin Pentti Arajärven mukaan maakuntien velvoite tarjota asiakasseteleitä tietyissä palveluissa saattaa olla perustuslain vastaista.
– Eniten duubioita esitän maakunnille asetetun asiakassetelien pakkotarjoamisen suhteen. Se mielestäni lähenee tosiasiallisilta vaikutuksiltaan aikaisempaa pakkoyhtiöittämistä. Siinä voi olla vähän kysymyksenalaista, Pentti Arajärvi sanoo Verkkouutisille.
Arajärvi oli tänään eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslaista.
Hallituksen esityksen mukaan maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakasseteliä muun muassa kotipalvelussa, kotihoidossa ja asumispalveluissa.
Integraatio ”paremminkin hajotetaan kuin kootaan”
Arajärven mukaan keskeinen kysymys valinnanvapauslaissa on intergaation kokoaminen ja sitä kautta perustuslain 19 §:n takaamien riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttaminen. Arajärven mielestä integraatio eli palveluiden yhteensovittaminen hallituksen esityksen mukaan ”paremminkin hajotetaan kuin kootaan”.
– Integraation kokoaminen esimerkiksi antamalla sosiaalipalvelujen tuottamismahdollisuus sote-keskuksille ja antamalla maakunnille vapaampi vallan siinä, minkälaisia asiakassetelejä se tarjoaa, olisivat keinoja tähän, Arajärvi sanoo.
Hänen mukaansa se merkitsee samalla sitä, että nousee kynnys, jonka perustuslain 124 § julkisen tehtävän antamisesta yksityiselle asettaa.
– Pitäisi etsiä näiden kesken sellainen tasapaino, että voidaan palvelut toteuttaa paremmin, mutta samalla toteuttaa perustuslain asettamia säännöksiä. Se on aika vaikea kokonaisuus, Arajärvi toteaa.
Kuntien palvelutuotannon rajoittaminen ei perusteltua
Toisena kysymyksenä integraation lisäksi Arajärvi nosti perustuslakivaliokunnassa esille kuntien mahdollisuuden tuottaa yhtiöitten kautta palveluja.
– Sen rajoittaminen ei käsitykseni mukaan ole kovin perusteltua.
Hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sote-palvelujen tuottaminen on kunnilta ja kuntayhtymiltä kielletty.
Arajärven mielestä kuntien tuottamista koskeva kysymys olisi helpointa korjata eduskunnassa. Lisäksi joidenkin sosiaalipalvelujen siirtäminen sote-keskuksille voisi hänen mukaansa olla kohtalaisen yksinkertaista, mutta saattaisi vaatia kokonaisuutena parempaa valmistelua.
Rahoituksen riittävyys haaste perusoikeuksien toteuttamiselle
Perustuslakivaliokunnan kuultavana oli tänään myös terveysoikeuden professori, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.
Lehtonen kertoo nostaneensa valiokunnassa esille rahoituksen riittävyyden ja asiakassuunnitelman oikeudellisen luonteen.
– Jos rahat eivät riitä palveluiden tuottamiseen, onhan se jonkinlainen haaste sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamiselle, Lehtonen sanoo Verkkouutisille.
Valtio antaa maakunnille rahat, joilla niiden täytyy järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Hallituksen tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Se on tarkoitus toteuttaa rajoittamalla sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua noin 1,5 prosenttiyksiköllä vuosittain.
Asiakassuunnitelmaa on tarkoitus käyttää palveluiden yhteensovittamisen työkaluna. Se sisältäisi kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottajasta riippumatta.
– Tottakai potilaan ja asiakkaan kannalta on tärkeää, että asiakassuunnitelma on sellainen, että se aidosti takaa potilaan ja asiakkaan oikeudet ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan hoitoon, Lehtonen sanoo.