[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”jussi-niinisto-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]”Työviikon päätteeksi juoksulenkki luonnossa, sauna ja putkiradiosta lauantain toivotut. Siinä on käsitykseni laadukkaasta vapaaillasta”.
Jussi Niinistön kotisivuille kirjaama lause pätee yhä. Puolustusministeri kuuntelee säännöllisesti Lauantain toivotut levyt, ellei ole työmatkalla ulkomailla. Hän kirjaa myös vihkoon mieleisensä kappaleet. Harrastus lähti liikkeelle kymmenen vuotta sitten, kun Niinistö havaitsi, ettei hänellä ole mitään harrastuksia. Sellaiseksi sopi Yleisradion vanhin, vuodesta 1935 lähetetty radio-ohjelma.
– Sen kautta löysin Glenn Millerin, Moonlight Serenaden ja In the Mood. Ihan parhautta!
Sitten Niinistö yllättää kertomalla toisesta harrastuksestaan. Sekin lähti liikkeelle kymmenen vuotta sitten.
– Aloin kerätä vanhoja, puisia vaateripustimia, joissa on merkintä firmasta. Tarkoitus on korvata kaikki muoviset henkarit taloudesta. Viimeksi tytär toi 1920-luvun henkarin, missä lukee Seligsonin sotilaspukimo Helsinki.
Jussi Niinistö syntyi Helsingissä 1970 ja kävi koulunsa Vantaalla. Isä työskenteli epäorgaanisen kemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja äiti ylilääkärinä Katriinan sairaalassa. Jussi on perheen kolmesta lapsesta keskimmäinen.
Pikkuveli Jaakko toimii Vantaalla apulaiskaupunginjohtajana. Niinistö kuvaa lapsuudenkotiaan maanpuolustushenkiseksi. Itsenäisyyspäivänä käytiin katsomassa paraati ja sotaveteraanit olivat arvossaan.
– Niin, kodista kaikki lähtee. Kyllä sieltä varmasti tietynlaisen arvopohjan sai, Niinistö miettii.
Vanhemmat eivät olleet poliittisesti aktiivisia, mutta äänestivät porvarillisesti. Neuvostoliiton suuntaan ei oltu kallellaan.
– No miten itse kuvailisit julkisuuden perusteella? Lähdetäänkö siitä, niin voin sitten paikata, Niinistö ehdottaa toimittajan pyytäessä häntä kuvaamaan tässä haastattelussa itse luonteenpiirteitään.
No, Jussi Niinistö vaikuttaa ja häneen on tavattu yhdistää ainakin seuraavia piirteitä: asiallinen, luotettava, ehdotonkin joissain asioissa. Ja se, ettei hän välttämättä nauti ministerin tehtäviin kuuluvista sosiaalisista tilanteista. Menikö oikein?
– Joo, olen luonteeltani introvertti. Mutta jos joku asia on minulle tärkeä ja edistämisen arvoinen, teen kyllä kaikkeni ja panen itseni likoon. Sen takia kestän myös julkisuutta.
Niinistölle tuo ”tärkeä asia” on maanpuolustus. Puolustusministerinä hän on tämän tontin säätelyssä avainasemassa. Ministerinpestiin kytkeytyy väistämättä paljon sosiaalisia tilanteita: erilaisia tapaamisia, edustustilaisuuksia, puheiden pitämistä.
– En nauti keskipisteenä olosta ja mieluummin tarkkailisin asioita sivummalta, mutta eihän ministeri näin voi tehdä.
Jussi Niinistö sanoo pyrkivänsä olemaan itselleen ja tyylilleen uskollinen.
– Jos pidän puheen kokouksessa, menen suoraan asiaan. Sanon, mitä minulla on sanottavana. Ei mitään korulauseita. Tämä toimii maailmalla. Ihmiset ymmärtävät, että Suomi on vilpitön näissä asioissa.
Suoritettuaan varusmiespalveluksen Karjalan prikaatissa Niinistö lähti opiskelemaan historiaa. Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1998 Helsingin yliopistosta. Väitöskirja käsitteli everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen – kansanedustajan ja Isänmaallisen kansanliikkeen aktiivin – elämää.
Niinistö on tutkinut historiaa ja kirjoittanut kirjoja Suomen sotahistoriasta. Hänelle on selvä asia, että vuonna 1918 Suomessa käytiin nimenomaan vapaussotaa. Niinistö kehotti huhtikuussa pitämässään puheessa käyttämään ”rohkeammin” kyseistä nimitystä ja katsoi, että onnistuessaan punakapina olisi johtanut Suomen ajautumiseen yhdeksi neuvostotasavallaksi. Olisimme joutuneet osaksi Leninin ja Stalinin terroria. Ei olisi tullut talvi- eikä jatkosotaa, koska ei olisi ollut itsenäistä Suomea, jota puolustaa.
Nykyilmapiiri vaatii Niinistön mukaan kuitenkin ”kohtuullista siviilirohkeutta” puhua vapaussodasta. Miksi näin?
Niinistön mielestä kyse on poliittisesta korrektiudesta. Siitä, ettei kukaan saisi pahoittaa mieltään.
– Kaikesta huolimatta käytän sanaa vapaussota, vaikka jopa hallituksen sisältä on ohjeistettu, että pitäisi käyttää sisällissotaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”jussi-niinisto-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Suomi on viime vuosina pyrkinyt entistä aktiivisempaan puolustusyhteistyöhön niin Ruotsin, EU:n kuin Natonkin kanssa. Vuosi sitten Suomi liittyi mukaan Britannian johtamiin nopean toiminnan joukkoihin (JEF). Toukokuussa Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat puolustusyhteistyötä koskevan aiejulistuksen Pentagonissa juhlavin seremonioin.
Monenmoista on kansainvälisessä yhteistyössä meneillään ja jos Suomi olisi mustekala, se näyttäisi ulottavan lonkeroitaan joka suuntaan. Miksi näin?
– Niin, tämähän on paradoksi. Minä, joka olen nimenomaan kansallisen puolustuksen mies, jään historiaan ilmeisesti Suomen kaikkien aikojen kansainvälisimpänä puolustusministerinä.
Niinistön mielestä kyseessä on osittain ”median luoma illuusio”. Hän korostaa, että myös ja ”etenkin” kansallisessa puolustuksessa on tapahtunut. Nopeiden uhkien torjuntaan on kehitetty valmiusjoukot ja lainsäädäntöä on muutettu kansainvälisen avun vastaanottamiseksi ja antamiseksi.
– Tällä vaalikaudella puolustushallinto on saanut eniten rahaa rauhanaikana hankkeisiinsa, kun lasketaan mukaan strategiset Laivue 2020-hanke ja HX(hävittäjä)-hanke.
Samalla kansainvälinen puolustusyhteistyö on kiistatta lisääntynyt, Niinistö toki myöntää tämän. Hän laskee tavanneensa Yhdysvaltain puolustusministerin James Mattisin kolmesti vuoden aikana – kaikki virallisia tapaamisia. Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin hän on tavannut virkakautensa aikana 41 kertaa.
Jos ajatellaan Suomen viime aikojen puolustusyhteistyöhankkeita tai verkostoja, minkä nostaisit tärkeimmäksi?
– Kyllä tämä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehty aiejulistus kertoo siitä, että Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit puolustuksen saralla ovat Ruotsi ja Yhdysvallat.
Niinistön mukaan aiejulkistus merkitsee käytännössä sitä, että ”olemme Ruotsin kanssa samalla viivalla tässä transatlanttisessa linkissä”.
Onko aiejulistuksen taustalla enemmän, mitä julkisuuteen on kerrottu? Voidaanko puhua jonkinlaisista turvatakuista?
– Mistään turvatakuista ei ole kyse. Turvatakuut saadaan liittymällä Naton jäseneksi. Ei ole olemassa muuta puolustusliittoa.
Niinistö korostaa, ettei Suomi ole solminut puolustusliittoja tällä vaalikaudella, mutta tehnyt hyvää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa.
– Olemme luoneet mahdollisuuden sille, että kun rauhan aikana harjoittelemme ja teemme muutenkin yhteistyötä, meillä on kriisin aikana – jos poliittiset päättäjät näin tahtovat – edellytykset ja yhteensopivuus toimia kumppanimaiden kanssa yhdessä.
Tästä on kyse myös Suomessa vuonna 2021 järjestettävässä pääsotaharjoituksessa, jonka yhteydessä pidetään laaja kansainvälinen harjoitus.
– Tähän osallistuu noin 20 000 suomalaista ja toivottavasti kolmisentuhatta ulkomaalaista, joista pääosa varmastikin Yhdysvalloista ja Ruotsista. Eli tärkeimmät kumppanimaamme.
Missä tilanteessa Suomen pitäisi liittyä Natoon?
Puolustusministeri toistaa kysymyksen ja jää miettimään vastausta.
– Varmaan siinä tilanteessa, kun turvallisuusympäristö muuttuu ja suomalaisten mielipide muuttuu asiasta. Näen, että nykytilanne on hyvä. Suomi toimii omalta osaltaan vakauttavana tekijänä täällä Itämeren piirissä ja teemme yhä tiivistyvää yhteistyötä Ruotsin kanssa.
Minkälaiseksi turvallisuustilanteen pitäisi muuttua, jotta Nato-jäsenyys olisi ajankohtainen?
– Jos esimerkiksi Ruotsissa oikeistoblokki voittaa syyskuussa vaalit ja he päättävät liittyä nopealla aikataululla Natoon, sehän tietysti pudottaa Suomen kanssa tehtävältä syvemmältä yhteistyöltä pohjaa pois.
Silloinko pitäisi liittyä?
– En sano, että pitäisi, mutta silloin varmasti alkaisi pohdinta siitä, onko Suomen ratkaisu tässä muuttuneessa tilanteessa oikea.
Niinistö korostaa, että tällä hetkellä niin valtiojohdossa kuin kansalaistenkin keskuudessa on ”vahva näkemys” siitä, että nykytilanne on hyvä.
Miten iso merkitys presidentin kannalla on kansalaismielipiteeseen?
– Tasavallan presidentillä ja puolustusvoimain ylipäälliköllä on tähän merkittävä vaikutus, totta kai.
Niinistö korostaa, ettei hän lähde opastamaan tasavallan presidenttiä näissä asioissa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”jussi-niinisto-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo, että politiikassa jatkaminen on hänellä tällä hetkellä ”aidon pohdinnan alla”. Päätökset suuntaan tai toiseen syntyvät kesän aikana. Ensi vuonna järjestetään näillä näkymin kolmet vaalit.
– Jos nämä laittaisi tärkeysjärjestykseen omalle prioriteettilistalle, niin kyllä se olisi eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja sitten maakuntavaalit. Eli jos politiikkaa jatkossa teen, mieluiten edelleen valtakunnan tasolla.
Niinistö kertoo, että häntä on kosiskeltu ehdolle niin kokoomuksesta, keskustasta kuin perussuomalaisistakin.
– Jos olen ehdolla, kyllä se on sinisten listalta, Niinistö kuitenkin sanoo tässä.
Onko mahdollista, että palaisit takaisin perussuomalaisiin?
– En halua kommentoida tätä, mutta näkisin mielelläni tulevaisuudessa, että perussuomalaiset ja siniset yhdistyisivät.
Niinistö ei usko, että puolueiden yhdistyminen voisi tapahtua kuitenkaan lähitulevaisuudessa.
– Ymmärrän kyllä, että paljon pitää Vantaanjoessa virrata vettä ennen kuin tällainen yhdistämisprosessi olisi mahdollinen. Käytännössä puolueiden johtohenkilöiden pitäisi vaihtua ja melkeinpä uusi sukupolvi syntyä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1530265340320{margin-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text]
Takaisin perussuomalaisiin?
Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoo, että perussuomalaisista on pyydelty häntä kovasti palaamaan takaisin puolueeseen.
– Melkein viikoittain tulee pyyntö. Olen ehkä niitä harvoja sinisten näkyviä poliitikkoja, joita perussuomalaisiin toivotettaisiin tervetulleeksi.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1530265639864{margin-bottom: 20px !important;background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1530265651639{padding-bottom: 20px !important;}”]
Miltä kokoomus näyttää?
Vuonna 2000 Jussi Niinistö oli kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaana Nurmijärvellä.
Niinistön mukaan kokoomus on enemmän liberaali- kuin konservatiivipuolue, vaikka kentällä on ”tätä juurevaa perusväkeä”.
– Mielestäni Petteri Orpo on hienolla tavalla tasapainottanut tätä.
Niinistö sanoo tulevansa hyvin toimeen Orpon kanssa ja arvostavansa kokoomuksessa ”käytännönläheisyyttä, miten puolustusyhteistyötä hoidetaan etenkin kansainvälisellä puolella”.
– Olen kokenut kokoomuksen tässä tukevan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]