Vain perusasteen suorittaneelle naiselle kertyy työvuosia keskimäärin 21, miehelle 24.
Erot muihin koulutusasteisiin ovat hälyttäviä. Keskiasteen tutkinto nostaa työuran odotearvon miehillä yli 32:een ja naisilla yli 33 vuoteen. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräiset työurat kipuavat 36 vuoden tuntumaan tai sen yli.
SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen kehottaa koulutuspoliitikkoja heittämään romukoppaan uskomuksen, että vähemmän koulutetut pääsisivät muita nopeammin työelämään.
– Perusasteen koulutuksen varassa olevat ihmiset tulevat viimeisinä työelämään ja poistuvat sieltä ensimmäisinä. Töihin meno viivästyy varsinkin naisilla, joiden työllisyys ylittää 50 prosenttia vasta 43-vuotiaiden ikäluokassa.
Kahdeksan vuotta työttömänä
Peruskoulun varaan jääneille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta. Ammattikorkea- tai yliopistotutkinto puolittaa työttömyysvuosien määrän.
– Ainoastaan peruskoulun käyneellä jokaista kolmen vuoden työssäolojaksoa seuraa karkeasti laskien vuosi työttömyyttä. Perusasteen koulutuksen varassa työttömyydestä onkin vaikea päästä eroon, Koskinen sanoo.
Vain peruskoulun suorittaneiden nuorten mahdollisuudet työllistyä jäävät ensimmäisenä työttömyysvuonna 15 prosentin tuntumaan. Kun työttömällä on ikää enemmän kuin 55 vuotta, mahdollisuudet tipahtavat alle kymmenen prosentin.
Pelkän perusasteen koulutuksen varassa on Suomessa 613 000 työikäistä ihmistä. Edelleen jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuoren opinnot päättyvät peruskouluun.
– On turha kuvitella, että yllämme edes 72 prosentin työllisyysasteeseen, jos peruskoulun jälkeen tyhjän päälle jääneitä ei kannusteta jatkamaan opintoja. SAK on esittänyt oppivelvollisuusiän pidentämistä toisen asteen opintoihin ja nuorisotakuun vahvistamista, Koskinen muistuttaa.
Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat.