Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) korosti valiokunnan tiedostustilaisuudessa, ettei sote- ja maakuntauudistus ole törmännyt eikä kaatunut perustuslakiin.
Hän painotti, että valiokunnan esille nostamat asiat ovat korjattavissa.
Töllin mukaan kaksi asiakokonaisuutta muodostui ongelmalliseksi: yhtiöittämisvelvollisuus ja nopea aikataulu. Hän sanoi valiokunnan käsitelleen yhtiöittämisvelvollisuutta perusteellisesti myös EU-oikeuden näkökulmasta.
– Olemme tulleet siihen tulokseen, että tätä ei voi pitää velvoittavana ja yhtiöittämisvelvollisuus tällä tavalla on vastoin perustuslakia, kun se toteutetaan varsinkin tällä aikataululla, voi sanoa nopeasti, Tölli selvitti perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuudessa.
Tölli totesi kuitenkin, että hallitus on tuonut perustuslailliset ongelmakohdat poikkeuksellisen avoimesti esille jo omassa esityksessään.
Valinnanvapauden laajentaminen perustelua
Kansanedustaja Wille Rydmanin (kok.) huomautti, että yhtiöittämisvelvollisuus on valinnanvapaudesta irrallinen kysymys.
– On syytä alleviivata sitä, että yhtiöittämisvelvoitteen poistaminen ei tarkoita sitä, että valinnanvapaus tai valinnanvapauden lisääminen olisi jossakin ongelmissa, Rydman sanoi.
Rydman luki valiokunnan lausunnosta viimeisen kappaleen ennen päätösesitystä ja korosti, että valiokunta pitää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamista erittäin merkityksellisenä ihmisten itsemääräämisoikeuden kannalta ja pitää itsemääräämisoikeuden vahvistamista lainsäädännön keinoin perusteluna.
Kansanedustaja Leena Meri (ps.) piti äärettömän tärkeänä pakkoyhtiöittämisen poistoa.
– Ei voi olla niin, että julkinen valta ei saa tuottaa palveluita, joista se vastaa eli sosiaali- ja terveyspalveluita. Se tuntui lähinnä absurdilta koko ajatus.
Meri totesi, että EU-oikeuden tulkinta ei kuulu perustuslakivaliokunnan toimivaltaan, mutta myös sitä on käsitelty.
– Huolena on ollut se, että yhtiöittämisen osalta saattaa olla näin, että EU-oikeus tulee kilpailuoikeuksineen ja muine velvollisuuksineen laajamittaisesti sovellettua, jolloin palveluiden palauttaminen takaisin julkiselle vallalle on vaikeata ja saattaisi johtaa hyvin vaikeisiin oikeudenkäynteihin ja monimutkaisiin ongelmiin, Meri selvitti.
Oppositio mukaan valmisteluun
Kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) mukaan sote-asiantuntijat olivat hyvin kriittisiä hallituksen mallia, mittaluokkaa ja aikataulua kohtaan. Toteuttamisaikataulu voi lausunnon mukaan johtaa sosiaali- ja terveysjärjestelmän jopa akuuttiin kriisiin keväällä 2019.
Niinistö sanoi, että hallituksella on seuraavaksi pohdittavana, kuinka laajasti palveluita voidaan ottaa valinnanvapauden piiriin, millä aikataululla ja missä määrin eripuolilla maata.
– Vaiheistaminen sisältää kaikki nämä kolme ulottuvuutta, ja perustuslakivaliokunnan uuteen harkintaan tulee hallituksen uusi esitys, että täyttävätkö muutokset perustuslain vaatimukset, Niinistö sanoi.
Sekä Niinistö että kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.) sanoivat, että pieni, muutaman päivän viilaus lakeihin ei riitä, vaan muutokset pitää tehdä kiireettömästi.
Henrikssonin mielestä kaikki puolueet voitaisiin ottaa mukaan muutosten valmisteluun.
– Hallitus on saanut kotiläksyt. Ne pitää tehdä nyt kunnolla. Mieluiten ne pitäisi tehdä nyt niin, että yhdessä katsottaisiin, millä tavalla tästä mennään eteenpäin, millä tavalla toteutetaan fiksu valinnanvapaus ja millä tavalla saadaan sellainen esitys, että se seuraavalla kerralla läpäisee perustuslakivaliokunnan, Henriksson sanoi.