Petri Sarvamaa esitteli keskiviikkona vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä käsittelevän lausuntonsa EU:n talousarvion valvontavaliokunnalle.
– Nyt on oikea aika uudistaa radikaalisti EU:n rahankäyttöä, Sarvamaa kommentoi tiedotteessaan.
Sarvamaa esittää muun muassa rahoituskehyksen keston lyhentämistä seitsemästä vuodesta viiteen vuoteen, lisää tuloksellisuutta ja EU-rahoituksen rajaamista vain eurooppalaista lisäarvoa tuoviin toimiin.
– Myös pidemmän aikavälin budjettisuunnittelussa pitää olla joku järki. Viisi vuotta olisi joustavuuden ja demokraattisen valvonnan kannalta hyvä. Se on linjassa Euroopan parlamentin ja komission toimikausien sekä EU:n tekemien kymmenen vuotta kattavien strategisten suunnitelmien kanssa, Sarvamaa huomauttaa.
Hänen mukaansa EU:n aluepolitiikka on nykyisin liikaa tulonsiirtoja rikkaammilta jäsenmailta köyhemmille. Hänen mielestään enemmän pitäisi keskittyä kasvulle otollisten olosuhteiden luomiseen.
– Rakennerahastojen arkkitehtuuria on muutettava: tarvitaan selkeitä prioriteetteja ja ehdollisuutta, Sarvamaa painottaa. Lausunnossa korostetaan, että myös aluepolitiikassa on panostettava innovaatioihin, liikkuvuuteen, ilmastonmuutokseen, energiaan ja ekologiseen siirtymään.
Sarvamaan mukaan EU:n budjettia ei pidä Brexitin myötä lähtökohtaisesti pienentää. Aukko on pyrittävä täyttämään ja kaikista maksualennuksista luopua, mikä ei hänen mukaansa kuitenkaan välttämättä tarkoita suurempia jäsenmaksuja.
– Aivan ensimmäiseksi on päästävä eroon 1 prosentin BKTL-katosta, jonka alle EU-budjetin on pitänyt mahtua vuosina 2014–2020, ja saatava uusia omia varoja. Hiilidioksidivero olisi kaikista oikeudenmukaisin tulonlähde EU:lle, Sarvamaa arvioi.
Sarvamaa on parlamentin pääneuvottelija talousarvion valvontavaliokunnan lausunnossa koskien Euroopan parlamentin kantaa vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Valiokunta äänestää lausunnosta 20.–21. marraskuuta.