Petteri Orpo: EU:n kilpailukykyä ei ratkaista velkarahalla

Eurooppalaisen oman puolustusteollisuuden nostaminen on kokoomuksen puheenjohtajan mielestä seuraavan EU-komission tärkein tehtävä.
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo kokoomuksen eurovaaliohjelman julkistustilaisuudessa Helsingissä 25. huhtikuuta 2024., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo kokoomuksen eurovaaliohjelman julkistustilaisuudessa Helsingissä 25. huhtikuuta 2024., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Keskeiset toimet EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi ovat toimivat sisämarkkinat ja toimiva pääomamarkkinaunioni, kiteytti kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo (kok.) Verkkouutisille.

Kokoomus julkaisi eurovaaliohjelmansa torstaina. Ohjelman keskiöön kokoomus on valinnut kolme laajempaa aihetta: turvallisuuden, talouden ja arvot.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Orpon mukaan EU:n kilpailukyky ei ole rahasta kiinni.

– EU:ssa ei ole pulaa pääomista eikä ole ollut pulaa julkisesta rahoituksesta. EU:ssa on julkista lisärahoitusta käytetty löysempien valtiontukisääntöjen myötä kolmen vuoden aikana 600 miljardia. Sen lisäksi on käytetty 750 miljardia elpymisvälineen kautta. Kyse on siitä, että meidän sisämarkkina ja pääomamarkkinaunioni eivät toimi. Siksi ajamme ensisijaisesti rakenteiden korjaamista kilpailukykyiseen suuntaan.

Orpo muistuttaa, että toimiva pääomamarkkinaunioni mahdollistaisi, että Suomeen saataisiin helpommin eurooppalaista pääomaa rahoittamaan  kotimaisia investointeja.

– En usko, että pystymme yhteisellä velkarahalla tätä asiaa ratkaisemaan, vaan toimivan markkinatalouden lisäksi käytetään hyviä välineitä ja tukijärjestelmiä, jotka perustuvat EU:n omaan budjettirahoitukseen ja ohjautuvat laatuperusteisesti hyvien ja eteenpäin katsovien hankkeiden rahoitukseen. InvestEU:n ja Horizonin kaltaisia välineitä meidän pitää käyttää enemmän ja kehittää, Orpo sanoi.

Kokoomus on pitänyt esillä myös mallia varautumisunionista. Orpo kertoo, että varautumisunioni on suomalainen vuosikymmeniä kehitetty kokonaisturvallisuusmalli, jossa koko yhteiskunta on valjastettu varautumaan erilaisiin kriiseihin.

– Voidaan sanoa, että olemme maailman huippuja tässä asiassa. On sitten kyse luonnonkatastrofeista, pandemioista, mahdollisesta sodan uhasta, hybridivaikuttamisesta tai ruokaturvasta, niin olemme Suomessa miettineet nämä kaikki: julkinen sektori ja yksityinen sektori yhdessä paikallisen ja valtakunnallisen tason kanssa, Orpo taustoittaa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Tämä kokonaisturvallisuusajattelu halutaan viedä Euroopan unioniin, jotta Euroopan maat saisivat mallin ja unioni voisi tukea Euroopan maita. Silloin voisimme löytää asioita, joita yhden maan ei kannata tehdä yksin, vaan että Eurooppa kokonaisuutena varautuisi ja miettisi, miten erilaisiin kriiseihin ja uhkiin oltaisiin paremmin varautuneita. Tätä ajattelutapaa ajamme. Tämä on saatu läpi huippukokouksen päätelmiin ja uskon, että tämä on yksi työkenttä seuraavan komission strategisessa agendassa, hän jatkaa.

Orpo toivoo, että EU-parlamentilla ja jäsenmailla olisi vielä aktiivisempi ja vahvempi ote Ukrainan tukemisessa.

– Ukrainan tukemista pitää jatkaa, se on selvä. Ukraina ei pärjää ilman meidän vahvempaa tukea.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Eurooppalaisen oman puolustusteollisuuden nostaminen pitää tehdä pidemmällä aikavälillä mutta pistää liikkeelle heti. Tämä tarkoittaa, että tulee olla tarpeeksi tuotantokapasiteettia ja omat varastot. Venäjä on pysyvä sotilaallinen uhka Euroopalle ja siksi meidän täytyy varautua. Tämä on seuraavan komission ja parlamentin ehkä tärkein tehtävä puolustusteollisuuden saralla, Orpo sanoi.

 

 

Mainos