Verkkouutiset

Petteri Orpo: Hallituspuolueet eivät ole ottaneet säästämistä vakavasti

Kokoomusjohtajan mukaan julkisen talouden tasapainottaminen vaatii uudistuksia ja talouskasvua.
Li Andersson, Annika Saarikko, Riikka Purra ja Petteri Orpo Keskuskauppakamarin puoluejohtajatentissä.
Li Andersson, Annika Saarikko, Riikka Purra ja Petteri Orpo Keskuskauppakamarin puoluejohtajatentissä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kehottaa nostamaan kestävän talouskasvun politiikan ytimeen. Hän huomautti keskuskauppakamarin puoluejohtajatentissä suomalaisten elävän vaikeaa aikaa, jossa Ukrainan sota ja maailmantalouden tilanne luovat epävarmuutta.

– Vaatii muutoksen, että saamme aikaan lujan ja vahvan Suomen. Hyvinvointi tulee rakentaa työhön ja yrittämiseen eikä velkaan nojautuen, Petteri Orpo sanoi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Orpolta kysyttiin ”minkälainen on leikkaustarve ensi hallituskaudella, jos kokoomus on vallassa”. Näin hän vastasi:

– Nyt ensinnäkin, ollaan ihan ytimessä, kun puhutaan siitä että meidän täytyy saada julkinen talous tasapainotettua. Me emme pysty pitämään yllä meidän hyvinvointiyhteiskuntaa, Suomea sellaisena kuin se on nyt, jos me emme saa tätä velkaantumista taittumaan. Se on fakta, Orpo aloitti.

– Nyt korot ovat nousussa – pelkästään nyt valtion lainojen korot nousevat melkein miljardin verrattuna tähän vuoteen. Se on yhtä paljon kuin poliisien koko budjetti. Nämä ovat siis valtavia summia.

Kokoomusjohtaja kehotti kaikkia ottamaan vakavasti valtiovarainministeriön virkamieslausunnon, jossa kehotettiin vahvistamaan julkista taloutta vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi.

– Minä toivon että kaikki puolueet ottavat sen vakavasti. Ja myös hallituspuolueet – koska ei ole otettu tähän mennessä.

– Pelkästään leikkaamallahan tämä homma ei onnistu. Me tarvitsemme reformeja. Me tarvitsemme talouden kasvua. Nämä molemmat pitää saada aikaan – siis julkinen talous kuntoon ja talous kasvuun.

Suora leikkaustarve on Orpon mukaan 2–3 miljardia euroa.

– [Juha] Sipilän hallituksessa olin kolme vuotta valtiovarainministerinä. Vahtimassa ja toteuttamassa sitä, kun teimme neljän miljardin leikkaukset. Ne vietiin läpi. Ja kyllä minua niin harmittaa, että siitä linjasta luovuttiin. Että nyt ryhdytään miettimään sitä, että tuliko johonkin pistettyä ”vähän liikaa”.

– Siihen pitää palata. Miettiä jokainen meno. Pistää ne tärkeysjärjestykseen, priorisoida. Sillä me olemme esittäneet jo meidän vaihtoehtobudjetissamme yhdelle vuodelle, priorisoimalla, pystytään löytämään yksittäisiä kohteita noin puolen miljardin euron verran.

Orpon mukaan ”sitten ovat nämä [säästöjen] jättikohteet, jotka olemme esittäneet rehellisesti ja suoraselkäisesti”. Niitä ovat hänen mukaansa ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistus, asumistuen muutokset, yritystuet, julkiset hankinnat ja hallinto.

Työvoima pitää saada töihin
Poimintoja videosisällöistämme

Puolueiden puheenjohtajien näkemykset jakaantuivat työvoimapulan ja saatavuusharkinnan suhteen. Tuoreiden kyselyiden perusteella 70 prosenttia kotimaisista yrityksistä sanoo, ettei osaavaa työvoimaa ole saatavilla riittävästi. Tilanteen odotetaan vaikeutuvan väestön ikääntyessä.

Perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että työnteon heikko kannustavuus pitää korjata. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen on vaikea löytää tekijöitä alueilla, joissa asuminen on kallista.

– Ammatillinen koulutusjärjestelmä on korjattava, perusduunarialoille tarvitaan kunnianpalautus. Kaikkien ei tarvitse mennä korkeakouluun, sillä tarvitsemme osaavia ihmisiä, joita yrityselämä tarvitsee, Purra sanoi.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan viimeaikaiset tapahtumat ovat muistuttaneet siitä, mihin valtiota tarvitaan edelleen. Hän luetteli keskeisinä muutostarpeina ansioturvan reformin ja työperäisen maahanmuuton uudistuksen, jossa Migrin toiminta myllättäisiin. Myös nuorten syrjäytymistä olisi ehkäistävä.

– Tarvitsemme parempaa perhepolitiikkaa, jotta ihmisiä syntyy tulevaksi työvoimaksi, Annika Saarikko totesi.

Petteri Orpon mukaan yhä suurempi osa kotimaisesta työvoimasta olisi saatava töihin. Sen rinnalle tarvittaisiin huomattavasti enemmän osaamisperusteista maahanmuuttoa, mistä seuraava hallitus voisi päättää nopeallakin aikataululla.

– Jokaisen työikäisen ja työkykyisen pitää osallistua kykynsä mukaan, Orpo sanoi.

Kokoomuksen puheenjohtaja mainitsi ansiosidonnaisen porrastamisen ja lyhentämisen toimenpiteenä, jolla työvoiman saatavuutta voitaisiin kohentaa. Työvoimapula estää hänen mukaansa monien yritysten investoinnit ja kasvun.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Vaikka työntekijä löytyisi, hän ei välttämättä tule, koska käteen ei jää tarpeeksi. Tilanne on mennyt liian pitkälle ja pahaksi, kun työnteko ei ole enää kannattavaa, Petteri Orpo totesi.

Mainos