”Tietojen vaihto on vastavuoroista, ja meillä on rajalliset mahdollisuudet kerätä omaa tiedustelutietoa. Siksi emme ole välttämättä niin kiinnostava kumppani muiden silmissä”, sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Hän kertoo tiedonvaihdon perustuvan vastavuoroisuuteen. Suomi on ministerin mukaan tiedustelutiedon osalta pitkälti kansainvälisten kumppaneiden hyvän tahdon varassa.
Suomen asema eurooppalaisessa tiedustelukentässä on Orpon mukaan sinänsä hyvä. Hän sanoo, että Suomen tiedustelukeinoja pidetään silti rajallisina suhteessa moniin muihin maihin.
Keinovalikoimaa pyritään parhaillaan parantamaan uudella tiedustelulainsäädännöllä, jonka on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan kesällä 2017. Lakimuutoksella halutaan lisätä muun muassa viranomaisten valtuuksia verkkovalvonnassa.
Orpo näkee eräänä uhkakuvana sen, että terroristit voisivat käyttää Suomen verkkovalvonnan suhteellisia heikkouksia hyväkseen vaikkapa iskujen valmisteluvaiheessa.
Pariisin ja Brysselin viimeaikaiset iskut ovat herättäneet runsaasti keskustelua eri maiden tiedustelujen heikosta keskinäisestä tiedonvaihdosta. Iskut olivat ilmeisesti saman ISIS-jihadistisolun tekosia. Solu oli lehtitietojen perusteella operoinut Euroopassa jo vuosia.
Petteri Orpo ei halua käyttää terrori-iskuja keppihevosena. Hänen mukaansa realismia on kuitenkin se, terrorismiin päästään parhaiten kiinni tiedustelutiedon avulla.
Sisäministeri korostaa Euroopan poliisiviraston eli Europolin roolin kasvattamista terrorismiin liittyvän tiedon kokoamisessa ja jakamisessa. Hänen mielestään ensin sovitut asiat olisi toteutettava ennen kuin aletaan suunnitella jotakin uutta kuten tapetilla ollutta yhteiseurooppalaista tiedusteluvirastoa.
EU-maat ovat jo aiemmin sopineet toimittavansa terrorismiin liittyvää tiedustelutietoa Europolille. Orpon mukaan vain muutamat maat mukaan lukien Suomi ovat toimittaneet tietoja tähän mennessä.