Balticconnectorin putkirikko nousi esille torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Edellisen hallituksen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi, että ”vaikka tässä salissa välillä otetaan yhteen, riidelläänkin, on asia, jossa meidän täytyy päästä tämän yläpuolelle. Kysymyshän on tietenkin Suomen ja suomalaisten isänmaan turvallisuudesta”.
– Tätä yhtenäisyyttä silloin tällöin myös testataan. Siitä voi osaltaan olla kyse myös nyt tutkinnan alla olevassa Suomenlahden kaasuputken tapauksessa, jota tutkitaan törkeänä tihutyönä. Kriittiseen infraan kohdistuvat uhat ja vauriot ovat aina hyvin vakavia asioita. Kyse on Suomen huoltovarmuudesta. Huoltovarmuus on tärkeä osa Suomen turvallisuutta, Antti Kaikkonen sanoi.
Kaikkonen kysyi kaasuputkitutkinnan tilanteesta ja kriittisen infran suojan parantamisesta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi toteamalla keskusrikospoliisin vastaavan tutkinnasta, ”ja heillä on nyt työrauha”.
– Me tiedotamme kyllä, kun on tiedottamista. Mitään ei ole syytä salailla, ja meillä puhutaan nykyään Suomessa näistä asioista myöskin niiden oikeilla nimillä, kun asioista puhutaan, Petteri Orpo sanoi.
– Varautumisen osalta ei tietenkään voida sanoa, että tämä täysin yllätyksenä tuli, koska me olemme vuoden kaksi puhuneet siitä, että meidän pitää parantaa meidän varautumisen tasoa Suomessa. Meillä voi meidän kriittiseen infrastruktuuriin kohdistua ilkivallantekoja, ja siksi varautumista on nostettu jo edellisen hallituksen kaudella — kiitos siitä työstä — ja nyt vielä viranomaiset käyttävät termiä, että varautumisen tasoa on edelleen nostettu, Orpo jatkoi.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko halusi erikseen kysyä itäisen Suomen tilanteesta.
– Pidättekö mahdollisena, pääministeri, tai oletteko kenties jo toiminut sen suuntaan, että EU-pöydissä olisitte nostanut esille sen, miten EU tulee nyt Suomea vastaan, kenties jopa omalla ohjelmallaan voisi tulla vastaan siinä, että me olemme nyt rajamaa, Naton ja Venäjän välinen rajamaa, EU:n pitkä ulkoraja Venäjää vastaan? Mitä aiotte tehdä tämän edistämiseksi EU:n pöydissä?, Annika Saarikko kysyi.
Petteri Orpo vastasi näkökulman olevan tärkeä.
– Meillä on todellakin 1 300 kilometriä Nato-rajaa, EU-rajaa Venäjän kanssa. Ja kun raja on käytännössä kiinni pitkälle tulevaisuuteen, niin se vaikuttaa automaattisesti Itä-Suomen turvallisuustilanteeseen mutta myöskin Itä-Suomessa hyvän elämän edellytyksiin, työhön ja elinkeinoelämään, Petteri Orpo totesi.
– Muun muassa puun tuonti Venäjältä on poikki, 10 miljoonaa kuutiota, ja sillä on vaikutusta. Logistiset ketjut ovat osittain katki, koska raja on kiinni.
Orpo kertoi ottaneensa viimeksi viime viikolla esiin raja-alueiden tilanteen EU-pöydissä.
– Nämä alueet täytyy ottaa erityisesti huomioon. Pari viikkoa sitten puhuin koheesiopolitiikasta vastaavan komissaarin kanssa siitä, että näitä niin sanottuja rajayhteistyörahoja, joiden käyttö on jäädytetty, kun ei ole sitä yhteistyökumppania, pitää pystyä suuntaamaan itäisen Suomen hyväksi, ja hän otti siihen myönteisen kannan. Tätä asiaa selvitetään eteenpäin.