Hallitusneuvotteluiden 11. päivän tiedotustilaisuudessa hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) sanoi, että vaikeasta ajasta huolimatta on tehtävä myös tulevaisuuteen katsovia päätöksistä.
Näin ollen jo parlamentaarisessa työryhmässä päätetyistä, 2030-lukuun mennessä tehtävistä, neljän prosentin kasvupanostuksista tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (TKI) on sovittu puolueiden kesken.
– Tämä on osoitus siitä, että vaikka joudutaan niukkuuden keskellä tekemään hallitusohjelmaa, päästään sopimukseen siitä, että 240 miljoonaa euroa panostetaan julkista rahaa TKI-työhön.
Orpo huomautti, että jokaista julkista euroa kohden tulee TKI-rahoitukseen kaksi euroa yrityksiltä ja yksityiseltä sektorilta, joten ”yhteisvaikutus tulee olemaan todella suuri”.
– Tämä hyödyttää yrityksiä, yliopistoja ja korkeakouluja, tutkimuslaitoksia sekä toivottavasti sitten pitkällä tähtäimellä useita suomalaisia yrityksiä, jotka saavat edellytyksiä uusiin innovaatioihin, kasvuun ja Suomen vaurastuttamiseen.
Orpo esitteli uudestaan jo tiistaina näyttämäänsä hyvinvointialueiden tulo- ja menouria käsittelevää käyrää, joka sisälsi uutta tietoa valtiovarainministeriöltä.
Alempi keltainen käyrä esittää viime maaliskuussa tiedoksi annettua hyvinvointialueiden rahoitusmallin mukaista rahoitusta.
Ylempi käyrä on valtiovarainministeriön antamaa uutta tietoa hyvinvointialueiden menopaineista. Uuden tiedon mukaan jo vuoden 2027 kohdalla on yli miljardin euron rahoitusvaje.
– Tämä siitä huolimatta, että sote-lainsäädännön mukaan hyvinvointialueet eivät voi tehdä alijäämää, vaan niiden pitäisi kattaa alijäämäänsä, valtiovarainministeriö arvioi, että se alijäämä on vielä noin suuri [yli miljardi euroa].
Orpo huomautti tämän tarkoittavan sitä, että jollei mitään tehdä eikä tilanteen kehittymiseen puututa, ”niin sote-tarvitsee kuusi miljardia lisää rahaa seuraavan neljän vuoden aikana.
– Ei mikään hyvinvointiyhteiskunta kestä näin kovaa 25 prosentin kulukasvua, jollei sitä saada hillittyä.
Miksi ei ole tehty mitään?
Edellisessä Sanna Marinin (sd.) hallituksessa olleen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi aiemmin Ilta-Sanomille, että ”turha syyttely on laitettava pois”, ja ettei hänelle tullut yllätyksenä edellisen hallituksen sote-mallin rahoitusvajeen olevan ”miljardin verran”.
– Kun kollegat ovat jossakin kommentoineet, että on ollut tiedossa [kulu]paineita. Minä voisin heiltä kysyä, että kun se on ollut tiedossa, ja nämä ihmiset ovat olleet hallituksessa neljä vuotta, miksi he ovat päästäneet tämän tähän tilanteeseen, Petteri Orpo ihmetteli ja jatkoi kysyen:
– Miksi on tehty sote, josta puuttuvat kustannuskehitystä hillitsevät ratkaisut – ne jätettiin pois. Miksi ei ole aiemmin haettu konkreettisia ratkaisuja hoitajapulaan tai miksi ei ole puututtu tarmokkaammin jonojen kasvuun aiemmin?
Itse hyvinvointialueiden määrään ei olla puuttumassa tai edellisen hallituksen kehittelemään sote-aluehallintorakenteeseen.
– Me lähdetään siitä, että kun viime hallitus vei oman mallinsa läpi ja loi oman rakenteensa, niin emme lähde sitä muuttelemaan. Me yritämme keskittyä ihmisten palveluihin, edellinen hallitus keskittyi hallinnon rakentamiseen, sanoi Orpo.