Petteri Orpo: Susi kuuluu suomalaiseen luontoon

Lausunnoille lähteneen uuden sudenhoitosuunnitelman tavoitteena on maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan edistää susien ja ihmisten rinnakkaiseloa ja ylläpitää elinvoimaista susikantaa.

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti torstaina uuden sudenhoitosuunnitelman lausuntokierrokselle. Suunnitelman tavoitteena on ministeriön mukaan sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet.

Susien määrä Suomessa on vähentyä vuodesta 2007 alkaen. Ministeriön mukaan todennäköisenä syynä tähän pidetään salametsästystä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Toisaalta ministeriön mukaan susialueilla asuvat ihmiset ovat kokeneet, ettei heillä ole keinoja puuttua ongelmia aiheuttaviin susiin.

– Susi kuuluu suomalaiseen luontoon. Kannan tulee olla riittävän vahva. Hoitosuunnitelman tärkein tavoite on edistää susien ja ihmisten rinnakkaiseloa ja ylläpitää elinvoimaista kantaa, toteaa Petteri Orpo ministeriön tiedotteessa.

Uutena asiana hoitosuunnitelmassa halutaan sallia suden kannanhoidollinen metsästys. Susikannan hoidon tavoitteet asetetaan jatkossa erikseen jokaiselle susireviirille. Ministeriössä uskotaan, että näin saadaan paikalliset toimijat aiempaa paremmin mukaan susikannan hoidon suunnitteluun.

Saalismääräksi enintään 29 sutta

Samaan aikaan hoitosuunnitelman kanssa lausunnoille lähti maa- ja metsätalousministeriö asetus, jossa ministeriö esittää saalismääräksi enintään 29 sutta.

Kannanhoidolliset luvat myöntää Suomen riistakeskus. Luvat kohdistetaan nuoriin susiin, jotka aiheuttavat haittaa ihmisille, ja joiden kaataminen ei vaikuta liikaa koko lauman elinvoimaisuuteen.

Poimintoja videosisällöistämme

Luvan myöntämisen edellytyksenä on aina se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Päätös ei saa vaarantaa lajin suotuisaa suojelutasoa. Suojelussa turvataan jatkossa erikseen jokaisen susilauman elinvoimaisuus.

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan ensin kaksi vuotta, jonka aikana seurataan metsästyksen vaikutusta susikantaan ja ihmisten asenteisiin susia kohtaan. Tähän asti Suomessa on metsästetty EU:n luontodirektiivin asettamissa rajoissa kannanhoidollisesti karhuja ja ilveksiä.

Salametsästystä yritetään kitkeä

Myös susien salametsästys on suunnitelman mukaan saatava kitkettyä. Tärkeimpiä tahoja tässä ovat ministeriön mukaan paikalliset metsästysseurat ja yhteisöt.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Susien aiheuttamien haittojen lievittämiseksi susireviirialueille perustetaan esimerkiksi yhteistyöryhmiä, jotka arvioivat paikallista susitilannetta ja kannanhoidon onnistumista yhteistyössä riistahallinnon kanssa.

Ongelmia aiheuttavia susia saa nykyisin kaataa Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä. Toistuvasti pihoilla vierailevat sudet pyritään ministeriön mukaan ensisijaisesti karkottamaan kauemmas. Hoitosuunnitelman yhtenä tarkoituksena on ministeriön mukaan selkiyttää kansalaisille, milloin viranomainen puuttuu asiaan.

Suunnitelmaluonnoksen laati Suomen riistakeskus ja RKTL maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Työssä kuultiin ministeriön mukaan muun muassa karjankasvattajia, metsästäjiä, luonnonsuojelijoita sekä alueiden asukkaiden edustajia.

Mainos