Verkkouutiset

Pienituloisimpien tulot kasvoivat toiseksi eniten

Pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat viime vuonna 2,2 prosenttia.

Tuloerot ovat kasvaneet hieman viime vuonna edellisvuoteen verrattuna ja reaalitulot ovat kasvaneet kaikissa tulokymmenyksissä, tilastokeskuksen tulonjakotilastosta ilmenee.

Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 4,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Keskituloisten (tulokymmenykset 5-9) tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi viime vuonna toiseksi eniten eli 2,2 prosenttia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suhteellisia tuloeroja kuvaava gini-kerroin sai vuonna 2017 arvon 27,7, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi ja lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,5 prosenttiyksikköä.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen huomauttaa, että tuloeroja voidaan tarkastella myös pidemmällä aikavälillä (kuva alla).

– Esim. kuuden vuoden tuloilla tarkasteltuna tuloerot ovat hieman laskeneet. Iso kuva on, että tuloeroissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia tällä vuosituhannella, Kärkkäinen tviittaa.

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa ei juuri kärsitä eriarvoisuudesta. Suomi on esimerkiksi OECD:n tuloero- ja köyhyysvertailussa kaikkein tasa-arvoisimpia maita. OECD:n mukaan Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten suhteellista köyhyttä.

Poimintoja videosisällöistämme

OECD mittaa suhteellista köyhyyttä sillä, kuinka suuri osa väestöstä ansaitsee vähemmän kuin puolet kansallisesta mediaanitulosta. Vuonna 2015 tämä osuus Suomen väestöstä oli 6,3 prosenttia. Edellä ovat vain Tshekin tasavalta 5,9 prosentilla ja Tanska 5,5 prosentilla. Gini-kertoimen perusteella Suomessa on taas OECD-maiden seitsemänneksi pienimmät tuloerot. Suomessa on myös OECD:n neljänneksi korkein veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen ja Euroopan toiseksi suurin julkinen sektori.

Eurostatin mukaan suomalaisilla on koko Euroopan unionin pienin riski ajautua köyhyyteen. Suomi käyttää myös EU-maista bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein eniten varoja sosiaaliturvaan.

Syyskuun lopussa valmistuneessa tutkimuksessa arvioitiin, että tällä hallituskaudella harjoitettu politiikka on lisännyt suomalaisten tuloja kaikissa paitsi alimmassa tulodesiilissä. Tulot olisivat siis kasvaneet 90 prosentilla suomalaisista. Alimmassa desiilissä kyse on arviolta 0,4 prosentin laskusta tuloissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tutkimuksessa päästiin siihen, että opposition usein tuloeroja kasvattavaksi leimaama politiikka ei vaikuta tuloeroihin juuri lainkaan. Nordean Olli Kärkkäisenja THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan selvityksen perusteella hallituksen sosiaaliturvaan ja verotukseen tekemät muutokset ovat kompensoineet sosiaalietuuksien indeksijäädytysten ja veronkevennysten vaikutuksia parantamalla työnteon taloudellisia kannustimia ja lisäämällä työllisyyttä.

Mainos