Tuoreesta PISA 2015 -tutkimuksesta ilmenee, että tyttöjen ja poikien välinen tasoero Suomessa kasvaa. Vuoden 2015 tutkimuksessa pääalueena oli luonnontiede, jossa sukupuolten väliset osaamiserot olivat Suomessa OECD-maiden suurimmat.
– Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Peräti 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä noin kaksi kolmasosaa on poikia, toteaa yliopistotutkija Jouni Vettenranta.
Suomessa luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta, mutta tyttöjen ja poikien välinen tasoero oli meillä OECD-maiden suurin. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna.
– Suomessa osaamista selittävät oppilaiden asenteet, kun taas OECD-maissa sosioekonominen tausta vaikuttaa eniten. Motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Tähän kehään pitäisi pystyä vaikuttamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo professori Jouni Välijärvi.
Lukutaidossa suomalaiset menestyivät OECD-maista toiseksi parhaiten. Selkeästi parhaiten menestyi Singapore. Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs.
Matematiikassa Suomen sijoitus oli OECD-maiden joukossa seitsemäs yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet maat ja alueet huomioiden Suomen sijoitus oli kolmastoista.
Opetusministeri: Uudistuksille tarve
Opetusministeri Sanni Grahn–Laasosen (kok.) mukaan PISA 2015 -tutkimus antaa ”kaksijakoisen viestin”. Oppimistulosten lasku lukutaidossa on taittunut ja matematiikassa hidastunut. Koulujen väliset tasoerot Suomessa ovat edelleen pienet. Samaan aikaan tutkimus viestii tyttöjen ja poikien tasoerojen kasvusta. Myös sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa.
Grahn–Laasosen mukaan ”on pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli”.
– Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve, sillä liian monen motivaatio on hukassa. Jo käynnistyneet uudistukset uusista opetussuunnitelmista opettajien täydennyskoulutukseen tulevat tarpeeseen, sanoo Grahn–Laasonen.
Peruskoulun uudet opetussuunnitelmat otettiin vuosiluokilla 1–6 käyttöön elokuussa 2016. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on juuri lisätä oppilaiden motivaatiota opiskelua kohtaan.