Täysistunnossa debatoitiin maanantaina valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmasta.
– Te olette kyllä kovia somessa ja lehtihaastatteluissa, arvon vasemmistohallitus, mutta teidän tekonne ovat kyllä kovin vaatimattomia. Ratkaisitte kaikki ongelmat keväällä jälleen lisävelanotolla, kokoomuksen Timo Heinonen sanoi.
– Kun te ette, arvoisa keskusta, kuuntele meitä ja te, arvon vihreät, ette kuuntele meitä, niin kuunnelkaa Ville Niinistöä, (Osmo) Soininvaaraa, (Touko) Aaltoa, (Pekka) Sauria. Ville Niinistö muun muassa totesi, että ”toista olisi, jos puolue tekisi työnsä hyvin eikä tarvitsisi hävetä”. ”Hankkikaa selkäranka”, totesi (Ville) Niinistö, arvon vihreät, teille. Ja arvon keskusta, kuunnelkaa te ministeri ”Seppo) Kääriäistä: ”Johtopäätös ei voi olla, että ’eihän tässä kuitenkaan käynyt’ ja ’mennään niin kuin tähänkin asti’”. Mitä te vastaatte näille omien puolueiden koville kriitikoille?, Heinonen kysyi.
Keskustan ex-puheenjohtaja Katri Kulmunin mukaan ”ne rakenteelliset ongelmat, mitkä ovat vaivanneet tätä eduskuntaa ja edellisiä eduskuntia, eivät ole kadonneet koronan myötä yhtään mihinkään”.
– Niiden pitkäjänteisten ongelmien ratkaisun vaikeudesta kertoo esimerkiksi se, että sote-uudistus saatiin vasta viime viikolla lopulta äänestettyä täällä eteenpäin, Katri Kulmuni totesi.
SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtmanin mukaan opposition puheita kuunnellessa ja sitten talouden faktoja katsoessa tuntuu, että todellisuudet ovat erilaiset.
– Ymmärrän, että oppositiossa pitää aina kritisoida ja yrittää maalata synkkää kuvaa siitä, missä maassa mennään, mutta jokin raja, jokin raja se pitäisi tässä olla. Siis, jos tämän hallituksen talouspolitiikka olisi retuperällä, niin tuskin tänne Suomeen kovin moni investoisi, Antti Lindtman sanoi.
– Mutta, kun katsotaan, mikä on tilanne esimerkiksi teollisuuden kiinteissä investoinneissa, arvoisa oppositio, niin tänä vuonna ne ovat nousemassa historian korkeimmalle tasolle. Tutkimus‑ ja tuotekehitysinvestoinnit ovat plus 12 prosenttia, Suomen talous on selvinnyt koronavuodesta Euroopan parhaimmassa päässä ja nyt on tärkeätä, että hoidamme koronan jälkihoidon, jotta ei tule pitkän aikavälin tappioita. Siihen on nyt syytä keskittyä.
Vihreiden Mari Holopaisen mukaan erittäin lupaavia uutisia on kuultu suomalaisista kasvuyrityksistä, jotka pohjaavat uuden liiketoiminnan osaamiseen ja keräävät erittäin paljon rahoitusta.
Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkäsen mukaan SDP:n ja vasemmistoliiton ryhmäpuhujat lähestulkoon pyysivät kokoomusta häpeämään ”velkakitsauttaan”.
– Sitä, kuinka olemme ilonpilaajia, kun taas sitten valtiovarainministeri (Annika) Saarikko täällä kyllä aivan vastuullisesti kertoi, että nyt on aika katsoa pidemmälle ja nyt tarvitaan myös parlamentaarinen sitoumus kaikilta vastuullisilta puolueilta niin että tämä velaksi eläminen loppuu, Kai Mykkänen sanoi.
– Toinen eri maailmassa elämisen ulottuvuus on kyllä valitettavasti siinä, että vaikka ministeri Saarikolla on usein viisaita sanoja meille täällä, niin tulokset, tämä kehys, jota tänään käsittelemme, eivät kyllä puhu sen puolesta. Kehysriihestä tultiin 15 miljardin lisävelan kanssa, ja se velkataakka kasvoi toista miljardia kehysriihen aikana siitä, mitä valtiovarainministeri oli ennustanut. Onko muuta syytä, valtiovarainministeri, tämän kestävyystiekartan toimenpiteiden puuttumiseen kuin se, että niistä ei päästy sopimukseen?
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen halusi herätellä jokaista miettimään.
– Nyt juhannuksen alla, kun perussuomalaistenkin vahvoilla kannatusalueilla se ilmastonmuutos tuli ihmisten olohuoneisiin, kaatoi metsää, ja nämä trooppiset myrskykentät, mitä tänne meidän alueellekin on tullut, vain lisääntyvät ja niitä tulee entistä useammin, Merja Kyllönen sanoi.
Kokoomuksen Elina Valtonen kysyi, mitä hallitus teki heti kautensa alussa.
– Ennen koronaa hallitus lisäsi julkisia menoja, koronan aikana lisäsi julkisia menoja ja vielä sen jälkeenkin lisäsi julkisia menoja, Elina Valtonen vastasi kysymykseensä.
– Jos tämä yhdistettynä yhteen maailman jäykimmistä työmarkkinoista ja korkeimmista veroasteista olisi menestysresepti, niin Suomen taloushan olisi kasvanut jo aivan huimasti vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta tosiasiassa Suomen talous on kasvanut lähes heikoiten maailmassa viime vuosina. Nyt ihmettelemme, miten on mahdollista, että te ette tee minkäänlaisia joustavoittamiskeinoja, toisaalta siihen, että ihmiset saisivat töitä, toisaalta siihen, että heillä riittäisi enemmän siitä palkasta käyttää omassa arjessaan, niin että olisi jotain toivoa tällä maalla.
Keskustan Esko Kiviranta sanoi, että valtio on ottanut etulinjan vastuun koronavirustilanteen tukitoimien kustannuksista.
– Se on tukenut mittavasti yrityksiä, kuntia ja sosiaaliturvarahastoja. Valtion keskeinen asema koronatilanteen tukitoimissa on ollut perusteltu. Konkurssien ja työttömyysaallon välttäminen on keskeistä kriisistä toipumisen nopeuttamisessa, Esko Kiviranta totesi.
SDP:n Johannes Koskisen mukaan Elina Valtosen todistus oli vähän väärä.
– Meillä on juuri puolentoista vuoden ajalta kokemus, että me olemme selvinneet koronasta taloudessa paremmin kuin muut maat juuri sen takia, että meillä on joustavuutta työmarkkinoilla: On lomauttamismahdollisuus paljon laveampi kuin oikeastaan missään läntisen Euroopan maassa, meillä irtisanominenkin taloudellisista ja tuotannollisista syistä on valitettavasti kevyempää kuin useimmissa keskieurooppalaisissa maissa, ja se on näkynyt muun muassa siinä, mitä valitaan samantyyppisistä tuotantolaitoksista säilytettäväksi, Johannes Koskinen sanoi.
Elina Valtonen vastasi, että tämä ei ole vain kokoomuksen näkemys Suomen työmarkkinoiden suhtautumisesta kansainväliseen ympäristöön.
– Tosiasia on se, että eri tutkimusten mukaan erityisesti palkanmuodostuksessa Suomessa on… Muistaakseni World Economic Forumin listauksessa olemme sijalla 137 137 maasta, kun katsotaan palkanmuodostuksen joustavuutta, Elina Valtonen sanoi.
– Mutta vaikka unohdetaan nämä tilastotkin, kyllähän empiria puhuu puolestaan: viimeisen 30 vuoden aikana me ollaan jääty meidän verrokkimaita oleellisesti jälkeen työllisyysasteessa. Erityisen heikossa asemassa Suomessa ovat ihmiset, jotka poikkeavat vähän jostain keskiarvosta, vaikkapa muualta tulleet, pienten lasten vanhemmat, vammaiset ihmiset, nuoret, uran vaihtajat, seniorit. Kaikissa näissä ryhmissä meillä on alhaisempi työllisyysaste kuin muualla.
SDP:n Maria Guzeninan mukaan ”Suomi on noussut IMD:n kilpailukykyvertailussa korkeimmalle sijalle sitten vuoden 2009, ja tällä ajanjaksolla, 2009:stä eteenpäin, kun kokoomus on ollut hallituksessa, ei olla siis kertaakaan päästy näin korkealle kuin nyt”.
– Kun kuntavaalit ovat nyt ohi, kannan kyllä suurta huolta siitä, mitä kokoomus ja perussuomalaiset tulevat siellä kuntapolitiikassa saamaan aikaiseksi. Kokoomuksella on leikkauslista — ja nyt näyttää siltä, että heillä on jossain piilossa vielä toinenkin leikkauslista, ainakin, nimittäin kokoomuksen ryhmäjohtaja, edustaja Mykkänen kirjoittaa blogissaan epämääräisesti menokehyksen sisällä tapahtuvasta uudelleenkohdentamisesta, Maria Guzenina sanoi.
– Eikös tämä tarkoita nyt sitä, että te olette leikkaamassa lisää rahoittaaksenne omat menonne? Eli mistä te olette leikkaamassa? Kertokaa myöskin tämä uusi leikkauslistanne.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) huomautti kaikkien hallituksen suoranaisten koronatoimien olleen kertaluonteisia.
– Viime vuoden toukokuussa, siis vuosi sitten, tehty lisätalousarvio sisälsi investointeja muun muassa väylänpitoon useammille vuosille, ja se oli vaikuttamassa siihen, että menosäännöstä eli kehyksistä jouduttiin vielä ensi vuodenkin osalta poikkeamaan, Annika Saarikko perusteli.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz ihmetteli, että ”talous kasvaa, työllisyys paranee, ja silti velkasuhde huononee”.
– Se johtuu siitä, että tämä hallitus ei osaa laittaa menoja tärkeysjärjestykseen.