Tukholmassa vierailleen kansanedustaja Mari Kaunistolan (kok.) mukaan Suomessa on estettävä Ruotsin kaltainen jengiväkivallan eskalaatio.
– Suomessa kannattaa kuunnella tarkasti mikä Ruotsissa olisi voitu tehdä toisin. Meillä on vielä aikaa reagoida, mutta asia pitää nyt ottaa vakavasti ja siitä on voitava keskustella avoimesti. Olemme tekemässä samoja virheitä kuin naapurimaassa on tehty, Kaunistola sanoo tiedotteessa.
Kaunistola vieraili eduskunnan hallintovaliokunnan mukana Tukholmassa 2.–3. lokakuuta. Aiheena olivat nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimet ja terrorismintorjunta.
Valiokunta tapasi matkan aikana Ruotsissa tutkijoita ja poliisin edustajia, vieraili Ruotsin rikostentorjuntaneuvostossa BRÅ:ssa sekä Ruotsin parlamentissa tapaamassa oikeusvaliokunnan edustajia.
Kaunistola muistuttaa, että jengirikollisuudessa kyse ei ole vain siitä, että nuoren oma elämä on pilalla, vaan myös siitä, että sivulliset ovat vaarassa.
– Matkan aikana tapaamisissa nousi esille tärkeimpinä vaikutuskeinoina nuorisopoliisin resurssit. On olennaisen tärkeää, että syrjäytymisvaarassa olevat ja aluksi pienempiä rikoksia tekevät nuoret saadaan heti alussa kiinni ja pois järjestäytyneen rikollisuuden ulottuvilta. Asuinalueiden eriytymistä etnisen taustan mukaan pitää välttää. Kotouttamisen onnistumisen merkitys tuli esille, Kaunistola luettelee.
– Toinen tärkeä resurssikysymys on poliisin näkyvyyden lisääminen. Suomessa tehty viimeisin poliisihallintouudistus vuonna 2014 on vienyt maakunnista toimintoja pääpoliisiasemille. Tämä suuntaus vähentää poliisin näkyvyyttä etenkin maakuntien reuna-alueilla.
– Maakuntakeskuksissa tulisi säilyttää vahvat poliisitoiminnot ja samalla jo pitkään käytössä olleet viranomaisyhteistyön keinot kuten ankkuritoiminta, pitää viedä uudelle tasolle. Mitä enemmän poliisi on läsnä, sen tehokkaammin toimii ennaltaehkäisy, Kaunistola jatkaa.
Julkisuudessa on Kaunistolan mukaan puhuttu paljon pehmeistä ja kovista keinoista ja näitä molempia käytetään myös uudessa hallitusohjelmassa. Tämän vuoden loppuun mennessä laaditaan toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen katkaisemiseksi Suomessa.
Rikoksen liittyminen katujengin toimintaan säädetään erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi. Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotetaan neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta ja hallitus mahdollistaa nykyistä laajempien salaisten pakkokeinojen käytön rikollisjengissä aktiivisesti toimivan henkilön kohdalla.
– Itsekin poliisina kannatan vahvasti poliisille toimivaltaa puuttua entistä tehokkaammin nuorten tekemiin rikoksiin. Poliisin ei kuulu perääntyä, vaan näkyä paremmin. Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa pitää helpottaa, jotta nuoria pystytään auttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo Kaunistola, joka on koulutukseltaan poliisi, filosofian maisteri sekä ekonomi.
Kaunistola painottaa, että yksikin huumekokeilu on liikaa, oli kyse sitten aikuisesta tai nuoresta.
– Pitää myös muistaa, että jengit rahoittavat toimintaansa huumekaupalla ja Suomessa on valitettavasti kysyntää huumeille.
– Jokainen laittomasti huumeita hankkiva rahoittaa tätä rikosten ja väkivallan kierrettä.