Poliisi Ylelle: Koulu-uhkauksia tehdään lähes viikoittain, osan takana julkisuudenhalu

Yleisin syy koulu-uhkauksille on poliisin mukaan ilkivalta, jossa teon seurauksia ei ymmärretä.
Poliisi ottaa koulu-uhkaukset vakavasti. LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER
Poliisi ottaa koulu-uhkaukset vakavasti. LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER

Poliisi vastaanottaa kouluihin kohdistuvia uhkauksia lähes viikoittain. Useimmiten uhkauksien takana on koulun entinen tai nykyinen oppilas, joka tekee uhkauksen ilkivaltaisesti tai julkisuudenhalun vuoksi. Asiasta uutisoi Yle.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolaisen mukaan yleisin motiivi uhkauksille on ilkivalta. Nuoret eivät usein ymmärrä, että uhkaukset otetaan poliisissa tosissaan. Poliisi ei koskaan voi olla varma uhkauksen vakavuudesta, jonka takia aseistautuneet poliisit joutuvat uhkausten jälkeen turvaamaan ja tarkistamaan kouluja.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tässä on mukana myös sitä, että tämä oli “läppää” tai tekijä voi sanoa, että ei ymmärtänyt, että uhkaus otettiin näin vakavasti, Savolainen kertoo.

Vakavia koulu-uhkauksia tehdään vuodessa noin 70-100 kappaletta. Näistä 3-6 on niin vakavia, että uhkauksen tekijä tulisi saada välittömästi mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden piiriin.

Savolainen nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa koulua on poikkeuksellisesti viikonloppuna. Tällöin uhkaaja voi tehdä uhkauksen, jotta koulupäivä peruttaisiin. Jos tämä onnistuu, uhkaaja voi innostua ja tehdä jatkossa lisää uhkauksia, jotta koulupäiviä peruttaisiin.

Poimintoja videosisällöistämme

Osa uhkauksista tehdään myös julkisuudenhalun vuoksi. Tämä on Savolaisen arvion mukaan yleisintä pojilla. Yleensä kouluilla on myös usein vahva arvio siitä, kuka uhkauksen takana todennäköisesti on.

– Valitettavasti joskus nuoret haluavat myös kiivetä sosiaalisen hyväksynnän tikkailla perättömillä uhkauksilla, tavallaan pyrkien osoittamaan, että he ovat kovia jätkiä, Savolainen harmittelee.

Lisäksi poliisilla on tiedossa tapauksia, joissa yksittäiset ihmiset tekevät jatkuvia koulu-uhkauksia ympäri Suomea. Näissä tapauksissa kyse on yleensä mielenterveysongelmista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ongelmalliseksi nykytilan tekee Savolaisen mukaan se, että toisin kuin pelastustoimi, poliisi ei voi laskuttaa perättömistä hälytyksistä. Sen sijaan tekijää voidaan syyttää perättömästä vaarailmoituksesta, mikäli hän on yli 15-vuotias.

– Joskus näissä tilanteissa voisi olla äärettömän opettavaista laskuttaa väärästä hälytyksestä, Savolainen linjaa.

Alle 15-vuotiaat koulu-uhkaajat eivät ole rikosoikeudellisen vastuun piirissä. Tällöin kysymykseen tulee vahingonkorvaus ja lastensuojelun-, sosiaalitoimen ja koulun tukitoimet.

Mainos