[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”lyly-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ei säästele sanojaan kritisoidessaan Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen sote-uudistusta. Uudistusta ”tehdään edelleen rakenne edellä”, malli on ”kaavamainen”, ”keskitetty” ja se rajoittaa kuntien ja maakunnan välistä sopimista.
Lauri Lyly on toiminut Tampereen pormestarina viime kuntavaaleista 2017 lähtien. Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Asukkaita on 240 000 ja väkiluku on kasvussa.
Suuret kaupungit ovat vastustaneet johdonmukaisesti niin tämän kuin edellisen hallituksenkin maakuntavetoista mallia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi.
Kaupungit ovat vaatineet omia erillisratkaisujaan. Nyt sellainen on tulossa Uudellemaalle, joka jaetaan neljään sote-maakuntaan sekä Helsinkiin.
Tampereen sote-lausunnossa annetaan tunnustusta Helsingin erillisratkaisulle ja katsotaan, että jatkossa tulisi mahdollistaa ”vastaavantyyppisiä ratkaisuja myös muiden isojen kaupunkien osalta”.
Lylyä kehutaan Tampereen johdossa hyväksi neuvottelijaksi. Taustalla saattaa vaikuttaa tausta SAK:n puheenjohtajana, jossa hän työskenteli tätä ennen 2009-2016.
Elätteletkö vielä toiveita, että Tampere saisi sittenkin oman erillisratkaisun?
Lyly ei usko isoihin rakennemuutoksiin tällä aikataululla, mutta:
– Haluaisimme enemmän alueellista liikkumatilaa, jotta kunnat voisivat sopia sote-maakunnan kanssa asioista. Se on yksi muutosvaatimuksemme. Tämä on aivan liian keskitetty malli.
Lyly nostaa esimerkiksi koulujen tilanteen: kuraattorien ja psykologien siirtymisen uudistuksen myötä sote-maakuntien hallintaan.
– Kuntia varmasti kiinnostaa pitää nämä itsellään ja lähellä kouluja.
Haastattelua seuraavana päivänä asiasta kirjoittaa myös emeritusprofessori Matti Rimpelä Helsingin Sanomissa. Hän pitää koulupsykologien ja -kuraattorien keskittämistä maakunnille ”vakavana virheenä”.
Puolet ”liikevaihdosta” katoaa
Tampere ja muut isot kaupungit ovat olleet huolissaan sote-uudistuksen rahoitusjärjestelmästä ja sen vaikutuksesta kuntien investointikykyyn ja elinvoimaan.
Kyse ei ole vain omaan napaan tuijottamisesta, vaan isojen kaupunkien menestys heijastuu koko Suomeen.
Hallituksen sote-uudistuksessa kunnilta siirretään verotuloja valtiolle sote-maakuntien toiminnan rahoittamiseksi. Jotta miljardit saadaan kasaan, kaikkien kuntien veroprosentteja alennetaan 13,26 prosenttiyksikköä.
Valtion verotuksen on määrä kiristyä vastaavasti.
– Pelkistetysti tämä lähtee siis siitä, että kunnallisverosta viedään meiltä 13,26 prosenttiyksikköä. Ja se on aika iso isku, kun noin puolet ”liikevaihdostamme” katoaa, jos sen näin yritystermein sanoisi. Jos yritykselle näin tapahtuu, sen investointikyky madaltuu ja tämä liittyy suoraan elinvoimaan.
Lyly nostaa esiin myös laajamittaiset omaisuuden siirrot kunnilta tuleville sote-maakunnille, minkä oikeutusta ja korvausvastuita perustuslakivaliokuntakin on ruotinut.
– Maakunnat laitetaan lähtötilanteessa näin tasapainotilaan ja se tapahtuu kyllä paljolti kuntien kustannuksella tällä hetkellä. Malli on sellainen.
Tampereen pormestari Lyly näkee sote-uudistuksessa myös demokratiavajeen liittyen tulevien maakuntavaltuustojen rooliin.
– Kun valtiovarainministeriö ohjaa taloutta aika voimakkaasti, sosiaali- ja terveysministeriö antaa tälle sisällön, niin kysymys kuuluu: mikä on sote-maakuntavaltuuston tila päättää asioista?
Mitä vastaat tähän?
– Isoa liikkumatilaa ei ole eikä edes kovin paljon päätettävää, kun tämä on niin keskitetty malli.
Valmiudessa 2023, jos pakotetaan
Sote-uudistuksen on määrä astua voimaan 2023, jolloin sote-maakunnat aloittaisivat toimintansa. Tampereella aikataulua ei pidetä realistisena.
– Tämä on todella haastava. Lähdemme siitä, että lainsäädännön pitäisi olla valmis ennen kuin ryhdymme mitään siirtoja tekemään. Nyt tämäkin, kuten edellinen sote-uudistus, näkyy erilaisena hankehumppana.
Lyly korostaa, että kyseessä on ”valtava mullistus”, kun sosiaali- ja terveystoimi siirtyy kokonaisuudessaan uuteen organisaatioon.
– Tampereella tämä merkitsee noin 6000 ihmisen siirtymistä. Tässä puhutaan aika valtavista määristä ihmisiä. Vie myös aikansa, ennen kuin tällainen organisaatio pystyy toimimaan täydellisesti.
– Olemme valmiita vuonna 2023, jos tähän pakotetaan, mutta niin kauan kun on vielä mahdollista, pyrimme saamaan ongelmakohtiin muutoksia. Se on oikeastaan velvollisuutemmekin.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1601618793416{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”lyly-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Koronaisku lohkaisi sata miljoonaa
Koronakriisi on jo lohkaissut ison loven kuntien talouteen. Vaikutukset lähivuosina ovat edelleen tuntuvia – ja vaikeasti ennustettavia.
Tampere korotti viime vuonna kunnallisveroaan puolella prosenttiyksiköllä 20,25 prosenttiin. Korotuksella saatiin lisättyä verotuloja noin 20 miljoonaa euroa. Kaupungin talous oli saatu alkuvuonna tasapainoon, kunnes koronakriisi iski ja toi siihen sadan miljoonan euron loven.
Tampereella pormestarin talousarvioesitys tulee julki lokakuun 19. päivänä. Tuleeko tässä vielä paineita kunnallisveron korotukseen? Yksityiskohtiin palataan lähiviikkoina.
Lyly on arvioinut, että hallituksen budjettiriihen tukitoimilla kyetään kattamaan kuitenkin noin 70-80 prosenttia koronaiskusta.
Pormestari Lyly on jakanut Twitterissä muuttoliiketutkija Timo Aron tilaston toimivien yritysten määrästä suhteessa väestöpohjaan 2019.Tampere näyttäisi pärjäävän tilastossa hyvin. Kaupunki on sijalla viisi – aavistuksen Turkua jäljessä.
Entä tilanne nyt – miten koronakriisi on vaikuttanut yrityksiin?
Lyly nostaa esiin hotelli- ja ravintola-alan, joiden ahdinko näkyi jo alkukesästä. Myös tapahtumateollisuus on ollut isoissa vaikeuksissa.
– Tampere on myös teollisuuskaupunki ja miten koronaisku tässä näkyy, se tulee vähän viipeellä. Pelkään, että tämä tulee näkymään vielä lomautuksina ja jopa irtisanomisina yrityskentässämme.
Tampereella seurataan kuukausittain yritysten perustamisia ja lakkauttamisia. Pormestari Lylyn mukaan koronakriisi ei ole toistaiseksi tässä vielä näkynyt, vaan luvut ovat viimevuotisella tasolla.
Työttömyysluvut – ne ovat kuitenkin koronapandemian myötä kasvaneet. Työttömyysprosentti nousi keväällä lähelle 20:tä prosenttia. Tällä hetkellä se on 15,7 prosenttia.
Löytyyko tamperelaisyrityksiltä yhteiskuntavastuuta?
Julkisuudessa on käyty aika kärjekästäkin keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta koronakriisin keskellä. Yritysten vastuuta peräänkuulutti pääministeri Sanna Marin Talouselämä-lehden haastattelussa.
Mitä ajattelet, löytyykö tamperelaisyrityksiltä tässä tilanteessa yhteiskuntavastuuta?
– No kyllä meiltä löytyy. Meillä on olemassa yritysten ja elinkeinoelämän kanssa yhteinen korona exit -pyöreän pöydän hanke, joka jatkaa työskentelyä lokakuussa ja jossa haemme yhdessä askelmerkkejä. Kyllä meiltä yhteistä tahtoa löytyy.
– Meidän on koko ajan tehtävä töitä, että toimintaympäristö pysyisi yrityksille mahdollisimman elinvoimaisena.
Lylyn mukaan keskeistä on, että investointitaso säilyy myös tulevina vuosina korkeana. Kaupungin vuotuiset investoinnit ovat olleet noin 200 miljoonaa euroa.
Entä mitä ajattelet hallituksen yhteiskuntavastuusta, kun kuntien tehtäviä lisätään näin kriisin keskellä?
– No jos katsotaan kokonaisuutta, hallitus on antanut kuitenkin korkeimmat yritystuet mitä koskaan on tehty – kyllähän se yhteiskuntavastuusta tässä koronakriisin keskellä kertoo. Hallitus ottaa nyt iskua vastaan ihan toisella tavalla kuin 90-luvun lamassa. Tukitoimia on tehty hyvin laajalti – niin yksinyrittäjille kuin isommillekin yrityksille.
Entä kuntien uudet tehtävät, kuten oppivelvollisuuden pidennys ja hoitajamitoitus. Miten Tampere näihin suhtautuu?
– Jos niihin tulee valtion tuki sataprosenttisesti, silloin niitä voidaan viedä eteenpäin. Tämä on se olennainen asia: kustannukset pitää valtionosuusjärjestelmän kautta korvata kunnille. Lisävelvoitteita ei ole tällä hetkellä mahdollista ottaa vastaan, jos niitä ei korvata.
Hallitusta on arvosteltu myös siitä, ettei se kanna yhteiskuntavastuutaan, kun päätöksiä työllisyystoimista on lykätty tuonnemmas. Mitä ajattelet tästä?
– Olen ollut itse neuvottelemassa monta kertaa ja pakottamalla niitä ei saada aikaiseksi. Suosittelen seuraamaan työmarkkinajärjestöjen työtä ja luotan, että sieltä löytyy ratkaisuja.
Uskotko, että sieltä löytyy ratkaisu myös eläkeputkeen?
– Tämä ei ole uskon asia. Tiedän siitä neuvotteluprosessista aika paljon ja että he hakevat siellä aidosti ratkaisuja. Jo keväällä ne reagoivat aika nopeasti tilanteeseen tämän lomautusjärjestelmän kautta. Kyllä siellä tiedetään maan tilanne hyvin.
SAK:n puheenjohtajana Lyly on suhtautunut kriittisesti eläkeputken poistoon, mutta tässä yhteydessä hän ei lähde ottamaan asiaan kantaa:
– En ole neuvonut seuraajiani enkä tässäkään yhteydessä lähde neuvomaan.
Lyly pohtii vielä kuntavaaliehdokkuutta
Seuraavat kuntavaalit on määrä järjestää keväällä 2021. Pormestari Lyly sanoo, ettei ole tehnyt vielä päätöstä kuntavaaleihin lähtemisestä.
– Tammi-helmikuussa vastaan tähän kysymykseen. Jos nyt ryhtyisin spekuloimaan asialla, kaikkia tekemisiäni suhteutettaisiin siihen. Haluan itselleni työskentelyrauhan, se on isoin syy tässä.
Lyly sanoo luottavansa siihen, että kuntavaalit pystytään järjestämään Suomessa ajallaan, vaikka koronatilanne pahenisi.
– En näe tarvetta siirtää kuntavaaleja. Yhteiskunta toimii meillä kuitenkin suhteellisen normaalisti koko ajan. Ennakkoon on mahdollista äänestää ja vaalipäivänäkin hoitaa asiat fiksusti. Suomalaiseen demokratiaan kuuluu se, että tekemisiä arvioidaan neljän vuoden välein. En lähtisi tätä sotkemaan.
Juttua päivitetty ja korjattu 8.10 klo 10.30 koskien kuntien veroprosenttien alennusta. Aiempien tietojen pohjalta veroprosentteja oli tarkoitus alentaa 12,6 prosenttiyksikköä, mutta nyt luku on 13,26 prosenttiyksikköä.
Verkkouutisten tästä alkavassa uudessa juttusarjassa ”Kohti kuntavaaleja” haastatellaan kuuden suurimman kaupunkien johtajat Suomessa. [/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]