Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva kilpirauhassairaus voi aiheuttaa sekä naisissa että miehissä tahatonta lapsettomuutta, varoittaa Suomen Kilpirauhasliitto ry.
Myös raskauskomplikaatioiden riski kasvaa ja hoitamattomuus saattaa vaikuttaa haitallisesti sikiön ja myöhemmin lapsen kehitykseen. Sikiö on riippuvainen äidin kilpirauhashormoneista raskauden puoliväliin asti, minkä jälkeen sikiön oma kilpirauhanen alkaa toimia.
Kilpirauhasen vajaatoimintalääkityksellä on Kelan vuoden 2019 tilastojen mukaan lähes 340 000 henkilöä ja liikatoimintaan saa vuosittain lääkitystä noin 8 000 henkilöä. Kilpirauhassyöpää löydetään noin 500 uutta tapausta vuodessa. Lisäkilpirauhassairaudet ovat harvinaisempia, vajaatoiminnan esiintyvyys väestössä on 0,5 prosenttia.
”Pelkäsin, että päässäni oli jotain pahasti vialla tai että olin tulossa hulluksi”, kuvaa Anne Roth kirjassaan Sekundakroppa taisteluaan vaikeaoireisen kilpirauhassairauden kanssa.
Liikatoiminta, kilpirauhasen totaalipoisto, äänihuulihalvaus sekä leikkauksen jälkeinen hallitsematon vajaatoiminta ja hoitotasapainon löytyminen otti nuoren naisen elämästä lähes 20 vuotta. Annen tarina on kuitenki Kilpirauhasliiton mukaan rohkaiseva esimerkki kilpirauhaspotilaille siitä, että sairauden kanssa voi elää.
Kansainvälistä kilpirauhasviikkoa vietetään vuosittain 25.–31. toukokuuta. Tänä vuonna viikon kansainvälinen teema on Äiti ja lapsi.