Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti Kultaranta-keskustelujen yhteydessä kantaa pohdintoihin liittyen yleisen asevelvollisuusjärjestelmän uudistamiseen. Hän piti nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää toimivana ja epäili, ettei molempia sukupuolia velvoittavalla kansalaispalveluksella saavutettaisi selvästi tai kiistatta suurempaa etua.
Kansalaispalvelus-mallia esittänyt ajatushautomo Elisabeth Rehn – Bank of Ideas haluaa vastata presidentin näkemyksiin.
– Selvityksessä kokonaisturvallisuutta parannettaisiinkin mallilla, jossa kustakin ikäluokasta osallistuisi vain sopivaksi katsottu määrä ja laatu. Entistä suorituskykyisemmässä mallissa puolustuskykymme kuitenkin vahvistuisi, kun palvelukseen valittaisiin kaksi kertaa nykyistä suuremmasta henkilö- ja osaamispoolista, eli sekä miehistä että naisista, arvioi työryhmän puheenjohtaja, kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Tölli Verkkouutisille toimittamassaan kommentissa.
Alustavan mallin mukaan palvelus suoritettaisiin asepalveluksena tai erillisenä siviilivalmiutta tukevana varautumispalveluksena. Nykymallinen siviilipalvelus lopetettaisiin. Nuori voisi vaikuttaa palvelusvalintaansa osaamisensa ja kiinnostuksensa pohjalta. Ne, jotka eivät päätyisi palvelukseen, osallistuisivat turvallisuutensa ylläpitoon maksamalla enemmän veroa.
Mikäli palvelukseen ei saataisi riittävästi soveltuvia henkilöitä vapaaehtoisesti, astuisi kuvaan mukaan “suhteellinen vapaaehtoisuus”.
– Puolustusvoimille taattaisiin oikeus valita sopivaksi katsomansa määrä ja laatu asepalvelukseen. Tarvittaessa myös varautumispalvelukseen voitaisiin velvoittaa. Siihen osallistuisi kuitenkin selkeästi asepalvelusta pienempi joukko. Selvityksessä esitetyn mallin mukaan varautumispalvelus voitaisiin suorittaa tietyn ajan sisällä kurssimuotoisena ja osittain virtuaalisenakin, Tölli jatkaa.
Ajatushautomosta korostetaan, että ”kansalaispalvelusmalli on useiden aihealueen asiantuntijoiden ja päättäjien yhteiskehittelyn avulla toteutettu keskustelunavaus kansallisen turvallisuuden ydinkysymyksestä, jonka ratkaiseminen vaatii laajemman parlamentaarisen selvitystyön”.