Tasavallan presidentti Sauli Niinistö katsoo, että vaikeaksi yltynyt koronakriisi on aiheuttanut muutoksia paitsi ihmisten käytöksessä ja murheita arjen jaksamisesta, myös epäilyjä ja turhautumista toisten käyttäytymiseen.
Tasavallan presidentin mukaan jo nyt on nähty viitteitä siitä, että tietyn ikäisiä tai tietystä paikasta kotoisin olevia ihmisiä kohtaan syntyy vahvoja ennakkoluuloja.
– Miksi tuo tulee noin lähelle tai miksi nuo kokoontuvat sallittua suuremmassa joukossa jne. Siitä on aika lyhyt matka yleistyksiin; että mielissä niputetaan sen ja sen ikäiset tai siellä taikka tuolla asuvat jne. omiksi ryhmikseen, Sauli Niinistö kirjoittaa blogissaan.
– Viitteitä, onneksi lieviä, tähän suuntaan on nähty. Kun 70-vuotiaita haluttiin suojata erityisrajoituksin, alettiin pian kiinnittää erityistä huomiota heidän käyttäytymiseensä. Näkyi moitteita, että mummo tai vaari oli nähty kaupassa ja pikkuhiljaa ilmeni sävyä, että hehän ovat riskiryhmää. Siitä on lyhyt askel ajatella, että he ovat riskiä muille. Suojelu oli kääntyä torjunnaksi. Onneksi tämän ohi on päästy.
Nyt keskustelussa ovat tasavallan presidentin mukaan uusmaalaiset.
– Maakunnan väki on saanut korostetun identifioinnin, eikä maakuntakaan näin selvästi ole ennen erottunut. Ottamatta mitään kantaa Uudenmaan kulkurajoituksiin, muistutan, että ihan samoja ihmisiä täällä on kuin ennenkin. Nyt he ovat varpaillaan ja varuillaan taudin takia, Sauli Niinistö sanoo.
– Ja yhtä lailla muissa maakunnissa ennallaan ovat ihmiset. Nyt hekin ovat varpaillaan ja varuillaan taudin takia.
Sauli Niinistön mukaan pelko on yhteinen, ei erottava tekijä. Hänen mukaansa ”ennakkoluulo ihmisryhmää kohtaan syttyy salakavalasti, aletaan ensiksi epäillä, sitten karttaa ja vieroksua”.
– Vaikeuksien aikana on ennakkoluuloihin vähiten varaa. Toistan varmuuden vuoksi: onneksi kykenemme ne välttämään.