Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luonnehtii Euroopan unionin tilannetta itse solmituksi solmuksi.
– Koreografiakin on tuttu: kriisi yllättää, tulee kuin puun takaa. Sitten huippukokoustetaan. Ja sama uudestaan. Asioiden ratkaiseminen vain antaa odottaa itseään. Solmu tiukkenee, Niinistö totesi suurlähettiläspäivillä Helsingissä pitämässään puheessa.
Hän pitää unionin ongelmaa viime kädessä poliittisena.
– Liian usein tehdään päätöksiä vain sitten joskus myöhemmin tehtävistä päätöksistä. Ja silloinkin kun päätöksiä syntyy, jää niiden toimeenpano usein aikomukseksi. Näin toimien EU heikentää omia tulevaisuuden edellytyksiään kansalaistensa silmissä.
Maahanmuuttokriisin heikko yhteinen hoito on presidentin mukaan tästä vain yksi esimerkki.
Niinistön mielestä Brexit osoittaa, että ”EU:n tulevaisuus on jälleen valinkauhassa”.
– Moni toivoo unionin nyt radikaalisti syventyvän, osa peräti kokonaan hajoavan. Arvelen, että molemmat ryhmät tulevat toiveissaan pettymään.
Niinistön mielestä EU:n tulisi palata juurilleen ja huolehtia siitä, että kaikki jäsenmaat ja niiden kansalaiset tuntevat unionin turvaavan vakaan elämänmenon.
– Jos EU:n kansalaisten arkinen turvallisuus on poissa, on myös unionin perustehtävä ja sitä kautta legitimiteetti hukassa. Esimerkiksi terrorismi ei ole mikään hallitsematon luonnonvoima, vaan se versoo aina tietystä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taustasta. Nämä taustatekijät pitää avata ja analysoida huolellisesti. Ja sitten niihin vastattava. Vain siten terroria voidaan ehkäistä, Sauli Niinistö totesi.
– Islamistinen terrori herättää erityistä huolta, sillä sen radikalisoitumisen tie näyttäisi olevan vasta aluillaan. Samoin lukuisat globaalit murrokset ja ihmisten ja kansojen eriarvoistuminen luovat pitkälle jatkuvaa potentiaalia radikalisoitumiselle myös maiden sisällä, hän jatkoi.
Niinistön mukaan terrorismin ehkäisemiseksi on keinoja, mutta tarvitaan myös halua käyttää niitä.
– Julmien iskujen kohteeksi joutuneessa Ranskassa näitä kysymyksiä pohditaan nyt suorimmin. Kuvaavaa on, että Nizzan iskun jälkeen peräti 81 prosenttia ranskalaisista kannatti yksilönvapauksien rajoittamista turvallisuuden sitä niin vaatiessa. Turvallisuutta ja perusoikeuksia ei pidä asettaa vastakkain. Silti oikean tasapainon hakeminen näiden välillä tulee olemaan vaikeaa.
”Aktiivista vakauspolitiikkaa”
– Kuten jo tiedättekin, näen Suomen turvallisuusaseman kokonaisuutena, joka seisoo neljän pilarin varassa. Ne ovat kansallinen puolustus ja turvallisuus, länsi-integraatio ja kumppanuudet, toimivat Venäjä-suhteet ja kansainvälinen järjestelmä ja laaja turvallisuus, Sauli Niinistö sanoi.
Presidentin mukaan osa-alueet vaativat jatkuvaa huolenpitoa, aktiivista vakauspolitiikkaa.
Hän nosti esimerkeiksi Itämeren kiristyneen tilanteen ja kiihtyneen sotilaslentotoiminnan. Erityisesti Venäjää on syytelty vaarallisina pidetyistä niin kutsutuista pimeistä lennoista.
– Järkiperäinen johtopäätös oli sitten ottaa asia Venäjän kanssa puheeksi. Jos sitä nyt pidetään kielteisenä tai hämmentävänä, takana on sitten jonkinlainen muu ajattelu, Niinistö selvitti keskustelua herättänyttä aloitettaan.
Tasavallan presidentin mukaan Suomen turvallisuustilanne ei ole vain omissa käsissä vaan riippuu myös kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Hän katsoo tilanteen menneen kuluneen vuoden aikana jopa huonompaan suuntaan.
– Ukrainan konflikti ja Syyrian sisällissota jatkuvat. Tuorein eskalaatiovaihe Krimillä osoitti, että käänne huonompaan voi tapahtua jälleen yllättäen.
”Suomi on onnistunut hyvin”
Sauli Niinistö korosti puheessaan uskottavan kansallisen puolustuksen tärkeyttä. Hän muistutti, ettei turvallisuus kuitenkaan rakennu vain aseiden varaan.
– Myös Suomen yhteiskunnallinen eheys ja kansalaisten arjen turvallisuus on tärkeä kansallisen pilarin rakennusaine. Pilarimme lepää vahvalla pohjalla. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on poikkeuksellisen turvallinen, rauhallinen ja kehittynyt maa. Lukuisat kansainväliset rankingit osoittavat Suomen olevan eräs maailman vakaimmista ja kehittyneimmistä yhteiskunnista.
Niinistön mukaan vertailut kertovat jostakin, vaikka suomalaiset ovatkin tottuneet vähättelemään sitä, miten hyvin asiat ovat.
– On ilmeistä, että nykyisistä haasteistaan huolimatta Suomi on onnistunut perustehtävässään hyvin. Taloudellinen menestys on kyetty jakamaan kohtuullisen oikeudenmukaisesti ja pitämään kokonainen kansakunta mukana. Tästä seuraava yhteiskunnallinen eheys on Suomen ja sen kansan oma suuri saavutus, joka on hybridi- ja infovaikuttamisen varallekin olennainen ja arvokas vahvuus, Sauli Niinistö totesi.
Presidentti varoitti kansallisen eheyden olevan kuitenkin paineen alla. Hän viittasi e2-ajatuspajan hiljattain julkaisemaan ”Kenen mitta on täysi?” -raporttiin Suomen yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.
Niinistön mukaan raportti on ravistelevaa luettavaa.
– Sen mukaan merkittävä osa kansalaisista on tyytymättömiä, kantaa huolta yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja tuntee turvattomuutta. Moni kokee, ettei edes oma ahkeruus enää takaa toimeentuloa ja että demokratiamme ei toimi. Suomi on jakautumassa yhtäältä elämäänsä ja maahansa tyytyväisiin menestyjiin ja toisaalta tyytymättömiin, pettyneisiin ihmisiin.
Erityistä huomiota tulisi presidentin mukaan kiinnittää nuoriin, joista yhä useampi kokee, ettei kuulu enää suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Kun osattomaksi yhteiskunnasta itsensä kokevat ihmiset aktivoituvat, seurauksia on vaikea ennakoida, Niinistö muistutti.
Itse ilmiötä ei hänen mukaansa kuitenkaan pidä tuomita tai demonisoida.
– Tyytymättömyys kuuluu demokratiaan. Olennaista on minne, miten ja minkälaisten toimijoiden johdossa se kanavoituu. Jos se aktivoi kansalaisia rakentavaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tästä on vain hyötyä.
Suomalainen yhteiskunta on presidentti Sauli Niinistön mukaan jännitteistään huolimatta edelleen vakaa ja toimiva.
– Moni asia on hyvin. Omahyväisyyteen ei kuitenkaan ole syytä. Suomen sisäisen tilanteen kehitys vaikuttaa ratkaisevalla tavalla myös omaan turvallisuusasemaamme.