Soten rahoitusjärjestelmän tulisi palkita tehokkuudesta, ei rankaista siitä, muistuttaa Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen viestipalvelu X:ssä olevassa ketjussaan.
Kortelainen muistuttaa, että soten rahoitusmalli perustuu lähes täysin valtion rahoitukseen. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueilla ei ole kannustinta säästää, vaan käyttää kaikki raha – muuten tulevaa rahoitusta voidaan leikata. Helsingin tapaus on tästä erinomainen esimerkki.
– ”Pehmeä budjettirajoite” voi johtaa kustannusten kasvuun. Jos hyvinvointialue ei saa pitää säästöjään, ei ole kannustinta tehdä tuottavuutta parantavia uudistuksia, Kortelainen kirjoittaa.
Professorin mukaan ad hoc -muutokset, kuten Helsingin rahoituksen leikkaus, eivät ratkaise ongelmaa – vaan pahentavat entisestään pehmeää budjettirajoitetta.
– Ne vain vahvistavat kannustinta käyttää rahoitus täysimääräisesti, jotta tulevaisuudessa ei joutuisi vastaaviin leikkauksiin.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
– Yksi ratkaisu voisi olla osittainen verotusoikeus hyvinvointialueille, mikä loisi todellisia kannustimia kustannusten hallintaan. Toinen vaihtoehto on (osittainen) kannustinrahoitus, Kortelainen väläyttää.
– Tarvitaan rahoitusmallin systemaattista kehittämistä, huomioiden erityisesti kannustimet ennaltaehkäisyyn ja tuottavuuteen. Sen sijaan olisi syytä välttää budjetin pehmentämiseen kannustavat leikkaukset alueille. Ylijäämistä pitäisi ennemmin palkita, ei rangaista, hän jatkaa.
💡 Mitä pitäisi tehdä? Rahoitusjärjestelmän tulisi palkita tehokkuudesta, ei rankaista siitä. Yksi ratkaisu voisi olla osittainen verotusoikeus hyvinvointialueille, mikä loisi todellisia kannustimia kustannusten hallintaan. Toinen vaihtoehto on (osittainen) kannustinrahoitus. 4/5
— Mika Kortelainen (@mikakorte) February 9, 2025