Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kertoo Ilta-Sanomille omikronin suurimpana ongelmana olevan sen kyky tarttua rokotuksesta tai sairastetusta taudista huolimatta.
Vapalahden mukaan aiempia muunnoksia isompi tarttuvuus perustuu paitsi viruksen kykyyn väistää immuniteetti myös siihen, että virus leviää paremmin ja lyhyemmällä itämisajalla sairastuneen ylähengitysteissä.
– Omikronin supervoima on se, että se tarttuu immuniteetista huolimatta. Kolmannen rokotteen on todettu tepsivän sitä vastaan, mutta ei sekään täydellisesti, Vapalahti sanoo.
Koronaviruksen omikronmuunnos näyttää myös aiheuttavan enemmän virustartuntoja perheen sisällä verrattuna aiempaan deltamuunnokseen.
– Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan omikron aiheuttaa perheen sisäisiä jatkotartuntoja 31 prosenttia, kun deltan kanssa luku oli vain 21 prosenttia, kertoo Vapalahti.
Koronaviruksen omikronmuunnos tunnistettiin marraskuun lopussa Etelä-Afrikassa, minkä jälkeen se on levinnyt ympäri maailmaa.