Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta kehottaa voimakkaasti hallitusta ilmoittamaan eli notifioimaan valinnanvapauslain EU-komissiolle.
Hallitus pyysi valinnanvapauslaista lausuntoja viime syksynä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) suositteli omassa lausunnossaan notifioimaan lain EU:lle.
Siitä huolimatta hallitus päätti tammikuun lopussa, että notifiointia ei tehdä. Hallituksen mielestä notifiointi ei ole aiheellista, sillä suomalainen valinnanvapausmalli perustuu solidaarisuusperiaatteeseen eikä sisällä kiellettyä valtiontukea.
– Jos valtiontukielementtiä epäilee korkein hallinto-oikeus ja suosittelee hallitusta notifioimaan, niin se on kyllä hyvin vahva suositus, eurooppaoikeuden professori Juha Raitio painottaa Verkkouutisten haastattelussa.
Jos Suomi ei notifioi, valinnanvapauslaki syntyy ja komissio alkaa myöhemmin tarkastella asiaa ja havaitsee kiellettyjä valtiontukielementtejä, Suomen valtio ei Raition mukaan voi vedota vilpittömään mieleen.
– Kyllä pitäisi ymmärtää notifioida, kun korkein hallinto-oikeus on asiasta lausunut, ei voi olla ikään kuin tietämätön valtiontukielementin mahdollisesta olemassaolosta, Raitio sanoo.
Siitä, että asiantuntijat ovat erimielisiä tulkinnoista, ei synny valtiosääntöoikeudellista ulottuvuutta, mutta kun vallan kolmijako-opin mukaan riippumaton tuomioistuin on kehottanut notifioimaan, se on Raition mukaan vakava juttu.
– KHO:lta on pyydetty lausunto ja sitten poliittiset päättäjät ovat päättäneet, että ei notifioida. He ovat miettineet, mitkä ovat riskit, jos komissio kuitenkin myöhemmin katsoisi, että järjestelmässä on valtiontukielementtejä. Onko riskianalyysi tehty oikein, Raitio kysyy.
Slovakia-ratkaisu ei yllättänyt
Sen jälkeen, kun hallitus virkamiesten suosituksesta päätti, ettei notifiointia tehdä, Euroopan unionin yleinen tuomioistuin antoi Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä päätöksen helmikuun alussa. Virkamiesten mukaan yleisen tuomioistuimen Slovakia-päätös on iso linjanmuutos aiempaan nähden.
Raitio on eri mieltä. Hänen mielestään Slovakia-ratkaisu ei ole erityisen mullistava, vaan se vain vahvistaa notifiointitarvetta. Hän huomauttaa, että KHO ja hän itse suosittelivat notifiointia jo ennen unionin yleisen tuomioistuimen Slovakia-ratkaisua.
– Yleisen tuomioistuimen ratkaisu ei ollut millään tavalla yllättävä, kun ottaa huomioon EU-tuomioistuimen aiemman oikeuskäytännön valtiontukiasioissa. Valtiontukikontrolli on nimittäin aika tiukka.
Raition mukaan notifiointikynnys ylittyy jo siinä, kun ollaan perustellusti erimielisiä, onko järjestelmässä valtiontukielementtiä vai ei.
EU-komissiolla on kaksi kuukautta aikaa valittaa Slovakia-päätöksestä. Mikäli komissio tekee valituksen, lopullinen ratkaisu saadaan vasta noin kahden vuoden kuluttua.
Virkamiehet eivät usko, että komissiolta saataisiin kantaa Suomen valinnanvapauslakiin sitä ennen ja näin ollen notifiointi tarkoittaisi käytännössä vuosien aikalisää sote-uudistukseen.
Raition mukaan vuosien aikalisä on mahdollinen sote-uudistuksen laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi, mutta ei sen vuoksi, että Slovakia-ratkaisu olisi muuttanut valtiontukielementtien tarkastelua olennaisella tavalla EU:ssa.
Laadulla kilpailu on taloudellista toimintaa
Slovakiassa on pakollinen terveysvakuutusjärjestelmä, jossa voi valita joko yksityisen tai julkisen yhtiön vakuutuksen.
Yleisen tuomioistuimen Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää koskevassa ratkaisussa todetaan, että kun yksityiset ja julkiset toimijat kilpailevat laadulla ja vakuutetulla on vapaus valita ja vaihtaa vakuutusyhtiötä kerran vuodessa, toiminta on luonteeltaan taloudellista.
– Silloin kun kilpaillaan julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä laadulla, ollaan kilpailluilla markkinoilla. Nyt iso kysymys on se, onkohan suomalaisessa valinnanvapauslainsäädännössä juuri tästä kyse, eurooppaoikeuden professori sanoo.
Suomeen suunniteltu valinnanvapausjärjestelmä perustuisi siihen, että julkiset ja yksityiset tuottajat kilpailevat laadulla ja asiakkaalla olisi vapaus valita.
Mikäli kävisi niin, että Suomen eduskunta hyväksyisi valinnanvapauslain, jokin yksityinen yritys voisi kannella komissiolle, että julkinen toimija saa kiellettyä valtiontukea, niin kuin Slovakiassa kävi. Silloin komissio ryhtyisi tutkimaan, sisältääkö järjestelmä kiellettyä valtiontukea ja hallitus joutuisi vastaamaan komissiolle.
Jos järjestelmän todettaisiin sisältävän kiellettyä valtiontukea, tuet perittäisiin takaisin tuensaajilta. Kärsinyt osapuoli voisi puolestaan hakea valtiolta vahingonkorvauksia. Taloudelliset riskit ovat Raition mukaan suuret.
– Vahingonkorvausten määrää ei voi kukaan tietää.
Notifiointia voi kiirehtiä
Komissio kävisi hallituksen kanssa vuoropuhelua siitä, miten kielletyistä valtiontukielementeistä voidaan päästä eroon.
– Silloin Suomen valtio vastaa komissiolle näistä, mutta se on todennäköisesti seuraavan hallituksen aikaa.
Raitio huomauttaa, että eurooppaoikeus ei aseta kategorista velvollisuutta saattaa sosiaali- ja terveyspalveluita kilpailun piiriin. Seuraava hallitus voisi vaikka luopua valinnanvapaudesta ja tehdä puhtaasti julkisen terveydenhuoltojärjestelmän.
– Jos tämä valinnanvapausasia menee seuraavan hallituksen pohdittavaksi, ei meistä kukaan tiedä, minkä sisältöinen siitä tulisi.
Raitio katsoo, että mitä nopeammin valinnanvapauslainsäädäntö notifioidaan komissiolle, sen parempi – myös hallituksen kannalta.
– Kyllähän tässä pitää voida komission kanssa neuvotella ja tuoda esille, miksi hallitus näkee asian olevan kiireellinen. Siinä voisi rakentavasti pyrkiä yhteistyöhön komission kanssa ja syöttää heille informaatiota aktiivisessa yhteistyössä.
Raitio myöntää, että notifiointiprosessia tuskin ehdittäisiin saattaa loppuun ennen lokakuuta, jolloin maakuntavaalit on suunniteltu pidettäväksi.
– Jos taas notifiointiprosessia ei ehdittäisi saattaa loppuun tällä vaalikaudella, sote-uudistukseen liittyvien lakien kohtalo olisi kyseenalainen, koska niistä päättäisi uusi hallitus, Raitio toteaa.