Disinformaation ja valeuutisten vaikutusta yliarvioidaan sosiaalisessa mediassa erittäin paljon, arvioi disinformaatioon erikoistunut Johns Hopkinsin yliopiston professori Thomas Rid.
Facebook, Google ja Twitter paljastavat tiuhaan tahtiin yhteisöpalveluissaan toimivia ryhmiä, jotka käyttävät väärennettyjä identiteettejä ja pyrkivät keksityn ja väärennetyn tiedon avulla kaappaamaan keskusteluja, aiheuttamaan eripuraa yhteiskuntiin ja jopa vaikuttamaan vaaleihin.
Professori Rid pitää ongelmaa kuitenkin itseaiheutettuna. Hänen mukaansa valtiolliset ja muut toimijat ovat aina liioitelleet omaa rooliaan disinformaatiokampanjoiden toteuttamisessa turvatakseen oman toimintansa.
Rid käyttää tuoreena esimerkkinä Venäjän trollitehtaan sekaantumista Yhdysvaltojen vaaleihin.
– Trollitehtaan etujen mukaista on liioitella omaa menestystään, koska siten he saavat enemmän rahoitusta. Trollien kampanjamenestyksen liioitteleminen hyödyttää samalla USA:n demokraatteja, koska se heikentää presidentti Donald Trumpia. Ja monet journalistit hyötyvät siitä, koska voivat kirjoittaa mielenkiintoisia juttuja, Rid kertoo Der Spiegelille.
Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kertoi Yhdysvaltain edustajainhuoneen kuulemistilaisuudessa, että noin 126 miljoona amerikkalaista näki trollien some-mainosten ja -päivitysten sisältöä.
– Hän ei kuitenkaan kertonut, että kampanjan ajanjakso ulottui tammikuusta 2015 aina elokuuhun 2017 eli se kesti kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta.
– Kysymys kuuluu, kuinka moni kansalainen näki sisältöjä ennen vaaleja. Tähän on vaikea antaa vastausta, mutta arvioiden mukaan noin 37 prosenttia 126 miljoonasta.
Ridin mukaan on havaittu, että trollit olivat selvästi aktiivisempia vaalien jälkeen kuin ennen vaaleja. Tämä johtuu hänen mukaansa todennäköisesti siitä, että trollitehdas halusi näyttää hyvältä rahoittajiensa silmissä.
– Olen täysin varma siitä, että disinformaation vaikutusta sosiaalisessa mediassa yliarvioidaan hillittömästi. Varsinkin verrattuna muihin toimiin, kuten poliitikkojen hakkerointiin ja heidän tietojensa julkaisemiseen sekä vaalijärjestelmien hakkerointiin.
Trolleja ei huoleta kiinnijääminen, kunhan he saavat viestinsä läpi ja siitä muodostuu julkista keskustelua.
Rid pitää Venäjän trollitehdasta kurittomana ja epäpätevänä joukkona.
– He paljastuivat jo neljä viikkoa tehtaan perustamisen jälkeen vuonna 2013, ja venäläiset ja ulkomaalaiset journalistit ovat kirjoittaneet heidän toiminnastaan säännöllisesti siitä lähtien.
Ridin mukaan Venäjän tiedustelupalvelut eivät todennäköisesti tekisi trollien kanssa yhteistyötä.
– Trollit eivät varmastikaan voi jälkikäteen uskoa onneaan – hutiloiden tehty työ ei tuonut heille menestystä, vaan amerikkalaiset itse mahdollistivat sen.