Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen kirjoittanut valmisteluryhmä päätyi esittämään, että sote-alueeseen kuuluvat kunnat osallistuisivat päätöksentekoon edustajainkokouksen kautta.
Kaikilla kunnilla olisi äänimääräänsä perustuva edustus edustajainkokouksessa. Edustajainkokous valitsisi jäsenet toimielimeen, joka johtaisi sote-aluetta operatiivisesti. Kaikilla kunnilla ei välttämättä olisi edustusta toimielimessä.
Valtiosääntöoikeuden professori emeritus Mikael Hidénin mielestä ongelmallista on se, jos suuri kunta, eli vastuukunta, pystyy määräämään toimielimen kokoonpanon.
– Jos edustajainkokouksen päätösvallan käytössä vaikuttavat puhtaasti osallistuvien kuntien asukasmäärät, niin silloin voidaan nähdä, että suurimmalla kunnalla on tosiasiassa mahdollisuus määrätä toimivaltaa käyttävän elimen kokoonpano.
Hidénin mielestä ongelmallinen on koko asetelma, jossa päätösvalta jakautuu osallistuvien kuntien asukasmäärien suhteessa.
– Kunnilla pitäisi olla jonkinlaista määräysvaltaa sen suhteen, miten niille kuntina kuuluvat tehtävät hoidetaan.
Kuntayhtymä perustuu sopimukseen
Valmisteluryhmän esityksestä on poistettu äänileikkurit. Nykyisin kuntayhtymissä on käytössä äänileikkurit, joiden ansiosta pienillä kunnilla on asukasmääräänsä suurempi äänenpaino päätöksenteossa. Korjaantuisivatko vastuukuntamallin ongelmat äänileikkurilla?
– Äänileikkureilla voisi olla merkitystä, jos ne merkitsivät sitä, että pienen kunnan ääni jotenkin vaikuttaisi, eikä suuri kunta voisi täysin sanella tehtäviä ratkaisuja, Hidén sanoo.
Valmisteluryhmä esittää, että sote-alueen toiminta voidaan järjestää vastuukuntamallin sijaan kuntayhtymämallilla tietyin edellytyksin. Perustuslain näkökulmasta kuntayhtymämalli on nähty vähemmän ongelmallisena kuin vastuukuntamalli.
– Jos vastuukuntamalli tarkoittaa sitä, että kunta vastaa tiettyjen toimintojen järjestämisestä ja muut kunnat ovat mukana rahoittajan roolissa, niin kuntayhtymä perustuu lähtökohtaisesti kuntien tekemään sopimukseen. Kunnat voivat sopimuksenvaraisesti suostua sellaisiin järjestelyihin, jotka heikentävät pienempien kuntien vaikutusmahdollisuuksia, Hidén selvittää.
Hidén korostaa, ettei hän ole ehtinyt lukea eilen torstaina julkistettua järjestämislakiehdotusta. Lopullisen kannan esitykseen voi muodostaa vasta, kun nähdään, miten pykälät muotoillaan ja asiat perustellaan.
Valmisteluryhmän kirjoittama järjestämislakiesitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle kuntiin. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) korosti vastaanottaessaan esityksen, että kyseessä ei ole vielä hallituksen esitys, vaikka työryhmän raportti on kirjoitettu lakiehdotuksen muotoon.