– Jos työttömille halutaan täysivaltaista osallisuutta yhteiskunnassa, heille pitää suoda aidot edellytykset saavuttaa edes osa siitä vauraudesta ja hyvinvoinnista, joka muillakin on, Aila-Leena Matthies ja Kati Närhi kirjoittavat Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.
Professorit ruotivat helmikuussa julkistetussa Heikki Hiilamon työryhmän raportissa esitettyä pitkäaikaistyöttömille tarkoitettua, työmarkkinatuen korvaavaa osallistumistuloa. Sitä saadakseen työttömien pitäisi osallistua kuntouttavaan, yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan.
– Eriarvoisuutta ei voida vähentää kustannusneutraalisti. Etuuksiin ja palveluihin tehtyjen leikkausten kautta työttömät ovat jo osallistuneet säästötalkoisiin suuremmalla osuudella kuin hyväosaiset, Matthies ja Närhi sanovat.
Heidän mielestään osallistumistulon yhteiskunnallista arvopohjaa mitataan kysymällä, voisiko osallistumisvelvoitteen kohdistaa samoilla ehdoilla muillekin kuin pitkäaikaistyöttömille.
Professorien mukaan osallistumisen edut tiedetään, mutta osallistumispakko voi loukata perusoikeuksia tai olla kansalaisten tasavertaisen kohtelun vastaista.
– Jos oikeus perustoimeentuloon on ansaittava luopumalla itsemääräämisoikeudesta, osallistumistulosta tulee köyhien alistamisen ja kontrollin väline. Vapaaehtoistoimintakin muuttuu itsensä irvikuvaksi, he toteavat.
Aila-Leena Matthiesin ja Kati Närhen mukaan syrjäytymistä on onnistuttu kansainvälisten tutkimusten mukaan lieventämään parhaiten ”panostamalla työttömien hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin kehittää itseään sekä sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen”. Heidän mukaansa vähiten syrjäytymistä ehkäisee pelkkä työmarkkinoille pakottaminen.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ihmettelee twitterissä professorien väitettä siitä, kehen säästötalkoot ovat kohdistuneet raskaimmin.
Ekonomisti on jakanut linkin Kenen talkoot? -selvitykseensä. Verkkouutiset on kertonut siitä tässä.
Kärkkäisen mukaan tilastot osoittavat, että vuosina 2011–2017 tehdyt lainsäädäntömuutokset ovat pienentäneet tuloeroja ja vähentäneet pienituloisuutta. Ainoana poikkeuksena pääsääntöön ovat olleet vanhustaloudet.
– Vaalikausien välillä on eroja, mutta yhteisvaikutuksena talouspolitiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja leikannut suurituloisten tuloja, Kärkkäinen toteaa.
Kärkkäisen mukaan lainsäädäntömuutokset ovat kasvattaneet naisten käytettävissä olevia tuloja ja pienentäneet miesten käytettävissä olevia tuloja. Myös työttömien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet välillä 2011–2017.