Ukraina on professori Jaroslav Hrytsakin mukaan jälleen kerran mahdollisesti maailmanlaajuiseksi laajenevan konfliktin keskipisteessä.
Historioitsija Dominic Lieven on sanonut ensimmäisen maailmansodan vaikuttaneen olennaisesti Ukrainan kohtaloon, ja toista maailmansotaa legendaarinen amerikkalainen sotakirjeenvaihtaja Edgar Snow luonnehti ”ennen kaikkea Ukrainan sodaksi”. Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaisi Hrytsakin mielestä pahimmassa tapauksessa johtaa kolmanteen maailmansotaan.
– Miksi Ukraina, 40 miljoonan asukkaan keskikokoinen maa Euroopan itäreunalla, on ollut sotatapahtumien keskiössä ei vain kerran tai kahdesti, vaan kolmesti, Ukrainan katolisen yliopiston historian professorina toimiva Hrytsak kysyy The New York Timesissa.
Vastaus liittyy hänen mukaansa ainakin osin maantieteeseen.
– Venäjän ja Saksan välissä sijaitsevaa Ukrainaa on kauan pidetty maanosan herruudesta käytävän taistelun näyttämönä. Syvemmät syyt ovat kuitenkin luonteeltaan historiallisia. Ukrainalla on yhteinen alkupiste Venäjän kanssa, mutta maa on kehittynyt vuosisatojen kuluessa eri tavoin ja poikkeaa ratkaisevasti itäisestä naapuristaan, hän toteaa.
– Presidentti Vladimir Putin vetoaa mielellään historiaan perusteluna veriselle hyökkäykselleen. Hän väittää, että Ukraina ja Venäjä ovat itse asiassa yksi ja sama maa – että Ukrainaa ei oikeastaan ole edes olemassa. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Siinä hän on kuitenkin oikeassa, että historia on avain nykyhetken ymmärtämiseen. Hän ei vain ymmärrä, että tämä ei suinkaan vahvista hänen asemaansa, vaan päinvastoin heikentää sitä.
Natsien suosima teoria
Englantilainen maantieteilijä Halford John Mackinder ennusti vuonna 1904, että se, joka hallitsee Itä-Eurooppaa, hallitsee maailmaa. Tämän laajan alueen molemmin puolin olivat Venäjä ja Saksa valmiina taisteluun. Ja niiden välissä oli Ukraina, jolla oli rikkaat vilja-, hiili- ja öljyvarat.
– Menemättä Mackinderin teorian tarkempiin yksityiskohtiin siinä oli puutteensa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen sillä oli kuitenkin erittäin paljon vaikutusta, ja siitä tuli eräänlainen itseään toteuttava profetia. Natseihin lukeutuneen geopoliitikko Karl Haushoferin myötä käsite siirtyi Adolf Hitlerin Mein Kampfiin. V.I. Lenin ja Josif Stalin eivät olleet Mackinderia lukeneet, mutta toimivat kuin olisivat. He pitivät Ukrainaa siltana, joka veisi Venäjän vallankumouksen Saksaan ja muuttaisi sen maailmanvallankumoukseksi. Tie konfliktiin kulki jälleen Ukrainan kautta, Hrytsak sanoo.
Mackinderin teoriaa ei ole hänen mukaansa koskaan unohdettu, vaan Putinin ajattelussa sillä on keskeinen asema. Ukrainasta on tullut Venäjän presidentille sivilisaatioiden välisen kilpailun taistelukenttä.
Totaalinen virhearvio
Kun Putin vuonna 2014 kaappasi Ukrainalle kuuluvan Krimin, hän arvioi professori Hrytsakin mielestä tilanteen kahdella tavalla väärin.
– Ensinnäkin hän toivoi, että länsi hiljaisesti hyväksyisi hänen hyökkäyksensä Ukrainaan, kuten oli tapahtunut, kun hän soti Georgiaa vastaan. Hän ei odottanut lännen yhtenäistä vastareaktiota. Toiseksi, koska Putinin mielestä venäläiset ja ukrainalaiset ovat yhtä kansaa, hän kuvitteli, että venäläiset joukot hädin tuskin pääsisivät Ukrainaan, kun ne jo toivotettaisiin tervetulleiksi kukkien kera. Näin ei koskaan tapahtunut, Hrytsak sanoo.
Ukrainan tapahtumat vuonna 2014 osoittivat, että ukrainalaisia ja venäläisiä eivät erota toisistaan niinkään kieli, uskonto tai kulttuuri, vaan ennen kaikkea poliittinen traditio.
– Voitokas demokraattinen vallankumous on miltei mahdoton Venäjällä, kun taas elinkelpoinen autoritaarinen hallinto on lähes mahdoton Ukrainassa, hän toteaa.
Syy tähän merkittävään eroon on hänen mukaansa historiallinen. Ensimmäisen maailmansodan loppuun – Länsi-Ukrainan osalta aina toisen maailmansodan loppuun – saakka Ukrainan alue oli Puolan välittämän voimakkaan läntisen poliittisen ja kulttuurisen vaikutuksen alaisena. Keskeistä sille oli ajatus keskitetyn vallan rajoittamisesta, vireästä kansalaisyhteiskunnasta ja kokoontumisvapaudesta.
– Putin ei näytä oppineen vuoden 2014 virheistään mitään. Hän on käynnistänyt täysimittaisen hyökkäyksen, jonka tarkoituksena lienee kaataa Ukrainan hallitus ja alistaa maa. Jälleen kerran Venäjän hyökkäys on kuitenkin törmännyt Ukrainan sankarilliseen vastarintaan ja yhdistänyt lännen. Putin saattaa eskaloida tilannetta edelleen, mutta hän on kaukana tavoittelemastaan sotilaallisesta voitosta. Hän on mestarillinen taktikko mutta taitamaton strategi, joka on tällä kertaa laskenut väärin pahemmin kuin koskaan, Hrytsak kiteyttää.