Emeritusprofessori Martti Kekomäki on huolissaan kapitaatiorahoitusmallista, jolla sote-keskuksille on tarkoitus maksaa korvauksia asiakkaille tuottamistaan palveluista.
Hallituksen esittämässä valinnanvapausmallissa sote-keskukset tarjoavat lääkärin ja hoitajan palveluita ja sosiaalipalveluiden neuvontaa. Ihmiset saavat valita, minkä sote-keskuksen asiakkaaksi he listautuvat.
Sote-keskukset saisivat kiinteän korvauksen jokaisesta listautuneesta asiakkaasta.
Kekomäen mukaan sote-keskukselle on sitä kannattavampaa, mitä vähemmän asiakkaan hoidosta tulee kuluja.
– Niiltä puuttuu intressi hoitaa potilas valmiiksi. Sen sijaan niillä on intressi kirjoittaa lähete erikoissairaanhoitoon, Kekomäki sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kekomäen mukaan ”tämä järjestelmä ei tule säästämään rahaa, se tulee hukkaamaan rahaa”.
Verkkouutiset kysyi, voidaanko turhista lähetteistä erikoissairaanhoitoon antaa sote-keskukselle sanktioita. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Kirsi Varhilan mukaan maakunta pystyy asettamaan lisäedellytyksiä palveluntuottajille.
– Lausuntokierroksen jälkeen tähän tuli versio, että maakunta pystyy laittamaan niin sanottua pluskorvausta, jos palveluntuottaja hoitaa hyvin ja laadukkaasti eikä lähettää liian herkästi eteenpäin (erikoissairaanhoitoon). Mutta jos jokin palveluntuottaja lähettää liian herkästi eteenpäin, maakunta voi tehdä niin sanotun miinusbonuksen eli vähentää korvausta, Varhila sanoi eilen tiedostustilaisuudessa.
Varhila huomauttaa, että toisinaan on pakko lähettää potilas eteenpäin erikoissairaanhoitoon, ettei potilasta yritetä hoitaa ”liian heikolla” osaamisella.
Monisairaan hinta pystytään arvioimaan yhä tarkemmin
Maakunnat määrittävät kapitaatiokorvausten tason palveluntuottajille. Ministeriöt käyvät parhaillaan maakuntien kanssa simulaationeuvotteluja, joissa on tehty laskentaa kapitaatiokorvausten tasosta suhteessa budjettikehykseen.
Varhila kertoo Verkkouutisille, että esimerkiksi pikkulapsista maksetaan suurempaa korvausta kuin työikäisistä ja vanhusväestöstä maksetaan kaikkein suurinta korvausta.
Varhilan mukaan tavoitteena on, että monisairaat huomioidaan kapitaatiorahoituksessa, jotta palveluntuottaja ei tekisi kermankuorintaa eli pyrkisi haalimaan asiakkaikseen mahdollisimman terveitä ihmisiä.
– Monisairaasta kapitaatiokorvaus on korkeampi. Kun järjestelmästä alkaa kertyä dataa, pystymme arvioimaan monisairaan hinnan yhä paremmin, Varhila kertoo.
Iän ja sairastavuuden lisäksi kapitaatiokorvauksen suuruuteen vaikuttavat sosioekonomiset tekijät ja sukupuoli.
Diabetes- ja sydänkontrolleja sote-keskuksessa
Varhilan mukaan monisairaiden ei tarvitse olla huolissaan hoidon jatkuvuudesta, sillä sote-keskuksissa pystytään hoitamaan diabetes- ja sydänkontrolleja ja erikoissairaanhoito tulee keskittymään yhä enemmän vain vaativimpaan hoitoon.
Varhila arvelee, että esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksotessa voisi olla valmiutta tarjota sote-keskuksessa erikoisalojen palveluja jo sote-keskuksen aloittaessa vuonna 2021.
– Luulen, että tässä päästään aika nopeastikin liikkeelle. Meillä on jo yksityisiä palveluntuottajia, joilla on elementit tähän.
Sote-keskusten palveluja aiotaan täydentää vähintään kahden lääketieteen erikoisalan vastaanotto- ja konsultaatiopalveluilla vuodesta 2022 alkaen. Maakunta päättää, mitä erikoisaloja sote-keskukset milläkin alueella joutuvat tarjoamaan. Ne voivat olla vaikkapa lastenlääkärin, geriatrin tai psykiatrisen hoitajan palveluja.
Maakunta voi halutessaan päättää vaikka kuudesta erikoisalasta, joita sote-keskuksen on tarjottava, jolloin ne kaikki kuuluvat julkisesti korvattavien palvelujen piiriin.
Sote-keskus voi myös itse laajentaa tarjontaansa eli tarjota muitakin kuin siltä edellytettyjä palveluja, mutta silloin palveluita ei korvata julkisista rahoista, vaan asiakas maksaa niistä itse.