– Verotus on poliitikoille tavattoman vaikea asia. Tällä hetkellä minua häiritsee verotusratkaisuissa se, että verotukseen tehtävät linjaukset ovat sellaista nyppimistä, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa teollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Malisen mukaan verotukseen tehdään pieniä muutoksia sinne ja tänne samalla kun kaikki pyrkivät keräämään irtopisteitä omille asioilleen.
– Jos meillä olisi kykyä ja rohkeutta tehdä poliittisia päätöksiä niin sanon, että meidän pitäisi tehdä Suomessa verotuksen kokonaisuudistus, Malinen toteaa.
Hänen mukaansa kaikki tekijät olisi nostettava pöydälle ja arvioitava, miten verotusta tulisi kehittää ja kuinka veropohjaa laajennettaisiin.
Askartelu pienten yksityiskohtien kanssa tulisi Malisen mielestä lopettaa.
Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Risto Alanko muistuttaa, että verotusjärjestelmä toimii asiantuntijoiden mukaan silloin todennäköisesti parhaiten, kun se on mahdollisimman selkeä.
– Tämä tarkoittaa, että veropohja on laaja ja verokannat alhaisia, Alanko toteaa.
– Tätä kriteeristöä meidän verojärjestelmämme ei valitettavasti tällä hetkellä toteuta.
Teollisuus tarvitsee vakaan toimintaympäristön
Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN odottavat tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Suomen kilpailukykyä parantavia päätöksiä.
Vielä ennen 2008–2009 talouskriisiä tehdasteollisuus työllisti Suomessa suoraan yli 400 000 ihmistä. Nyt työpaikkoja on enää yli 300 000 ja käyrä osoittaa alaspäin. Liittojen edustajien mukaan Suomessa tarvitaan nopeita ja kestäviä ratkaisuja, joilla tilanne saadaan kääntymään.
Liitot ovat yhdessä julkaisseet joukon ehdotuksia päättäjille. Niiden keskeisenä sanomana on vientiteollisuuden toiminnan edellytysten parantaminen.
Nykytilanteessa liittoja hiertää erityisesti yritysten toimintaympäristön ennustettavuuden puute ja yritystoimintaa rasittava sääntely. Liitoissa toivotaan lisäksi panostusta koulutukseen ja suomalaisiin innovaatioihin.
– Teollisuus tarvitsee vakaata toimintaympäristöä ja ennustettavuutta. Meidän ei pidä synnyttää sellaisia kustannuksia ja kustannusrakenteita teollisuudelle, jotka selvästi heikentävät asemaamme meidän keskeisiin kilpailijoihimme nähden, Jorma Malinen toteaa.
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n puheenjohtaja Pertti Porokarin mukaan poliitikkojen poukkoileva päätöksenteko ja jatkuvasti muuttuvat ratkaisut ovat rasittaneet elinkeinoelämää.
– Tarvitsemme pitkäjänteisen ja yli hallituskausien ulottuvan teollisuuspoliittisen ohjelman, joka ottaisi kattavasti huomioon tässä meidän paperissamme mainittuja asioita, Porokari toteaa.
Hän muistuttaa neljän vuoden hallituskauden olevan hyvin lyhyt aika teollisuuslaitosten näkökulmasta.
Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhala huomauttaa, että yli hallituskausien ulottuvan teollisuusohjelman onnistuminen tuskin jäisi kiinni ammattiliitoista.
Koulutus turvattava
Vientiteollisuuden liittojen mielestä koulutuksen olisi vastattava entistä paremmin teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeisiin.
Liittojen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistamista työelämän tarpeita vastaavaksi.
Pertti Porokari huomauttaa korkean osaamisen olevan yksi Suomen valtteja. Hänen mukaansa koulutukseen tehdyt satojen miljoonien leikkaukset ovat olleet hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.
– Jos koulutuksesta leikataan, millä me enää pärjäämme täällä peräpohjolassa, Porokari kysyy.
Koulutuksen korkean tason turvaamisen lisäksi suomalainen teollisuus kaipaa tehokasta logistiikkaa. Suomi sijaitsee etäällä monista vientikohteista, eikä etäisyyksien tuomaa taakkaa tulisi liittojen mielestä kasvattaa.
Liitoista huomautetaankin, ettei EU:n tulisi kiristää yksipuolisesti energia- ja ilmastopolitiikkaansa, vaan panostettava maailmanlaajuisesti kattavan, oikeudellisesti sitovan ja yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet mahdollistavan ilmastosopimuksen luomiseen.
EU:n ympäristölainsäädäntöä toimeenpantaessa on liittojen mielestä pidättäydyttävä puhtaasti kansallisista lisävelvoitteista.